Kymmenet suomalaiset yritykset ovat sitoutuneet konkreettiseen työhön Itämeren suojelemiseksi.
Aikaisemmin julkinen valta ja sen säätämät jätevesien päästörajoitukset olivat yksityisen liiketoiminnan vihollisia. Paperitehtaalle kävi kalliiksi rakentaa yhä uusia jäteveden puhdistamoita.
Nyt kehityksen pyörä on kääntynyt – kymmenet suomalaiset yritykset julkaisevat kilvan aloitteita Itämeren suojelemiseksi. Entinen riesa on nyt hyvää bisnestä.
- Nimenomaan tässä tapauksessa pyörä on kääntynyt toisin päin. Ne toimet, mitkä aikoinaan puu- ja paperiteollisuus joutui tekemään, niin niistä on tullut uutta bisnestä, jolla puhdistetaan vettä jo maailmanlaajuisesti, määrittelee Ilkka Herlin.
Ilkka Herlin on Helsingin Itämeri-huippukokouksen järjestäjän, Baltic Sea Action Summitin säätiön hallituksen puheenjohtaja. Ilkka Herlin on teollisuusmies itsekin, lastinkäsittelylaitteita valmistavan Cargotec Oyj:n hallituksen puheenjohtaja.
- Ja tässäkin kokouksessa on oikeastaan ajatuksena, että saadaan yrityksille selkeä porkkana tehdä innovaatioita, jotka ovat kestäviä ja tulevaisuudessa tuottavat rahaa, luotaa Herlin.
Kemira ottaa hyödyn irti lietteestä
Itämeren suojelun ja suomalaisten yritysten menetyksen välinen logiikka menee niin, että mitä enemmän poliittista painetta huippukokouksessa syntyy Itämeren suojelemiseksi, sitä useammat yritykset saavat ympäristötuotteilleen tilauksia.
Kemianyhtiö Kemiran uutuusidea on eristää jätevesistä fosfori ja typpi ja myydä nämä aineet edelleen lannoitteiksi. Menetelmä vähentää keinolannoitteiden käyttöä ja ratkaisee osaltaan lietteiden sijoitusongelman.
- Ympäristöliiketoiminta voi olla kannattavaa ja se on Kemiran osalta ehdottomasti kannattavaa. Ja tulevaisuuden näkymät ovat erittäin hyvät, sanoo Kemiran toimitusjohtaja Harri Kerminen.
- Vedenpuhdistuskemikaalien kysyntä Itämeren alueella on luonnollisesti suurinta siellä missä on väkiluku suurin, kuten esimerkiksi Puolassa ja Venäjällä, täydentää Harri Kerminen.
Kemira on mukana kaikkien Itämeren rantavaltioiden alueella vedenpuhdistusbisneksessä, sekä kaupungeissa että teollisuusyrityksissä, muistuttaa Kerminen.
Itämeren alueen jätevesien puhdistaminen on Kemiralle jo noin 300 miljoonan euron liiketoimintaa.
Yritykset toimivat suurissa luonnonsuojeluhankkeissa kuitenkin vain välittäjinä. Perimmäiset kustannukset kaikkein suurimmille Itämeren vesiensuojeluhankkeille kaivetaan julkisen vallan, toisin sanoen veronmaksajien kukkaroista.