Artikkeli on yli 17 vuotta vanha

Laskiainen aloittaa paastonajan

Tänään vietetään laskiaissunnuntaita. Sunnuntai ja varsinainen laskiaispäivä tiistai tunnetaan nykyisin hernekeitosta, kermavaahdolla kuorrutetuista pullista sekä mäenlaskusta, mutta entisaikaan laskiaisesta alkoi laskeutuminen kirkkovuoden suurimpaan paastoon.

Laskiaispullia
Kuva: Yle uutiset grafiikka

Suomessa laskiaista on perinteisesti vietetty talonpoikaisena työväenjuhlana. Kaloripitoisten laskiaispullien taustalla on entisaikain perinne, jonka mukaan laskiaisena syödyn ruuan tuli olla rasvaista. Kansanperinne kertoo, että mitä enemmän rasva kiilsi sormissa, sitä lihavammiksi siat kasvoivat ja sitä enemmän lehmät lypsivät seuraavan vuoden aikana.

Laskiaisen ruokaan kuuluu myös liha, sillä sen syöminen oli aikaisemmin paastonaikaan kielletty.

Herkuttelu kuuluu edelleenkin modernin laskiaisen viettoon, ja esimerkiksi helsinkiläisessä Café Esplanadissa pullia alettiin pyörittää jo varhain laskiaissunnuntain aamuna. Esplanadinkin laskiaispullien välistä löytyy niin hillo- kuin mantelitäytettäkin, joskin hillopulla näyttäisi maistuvan suomalaisille mantelitäytteisiä paremmin, kahvilasta kerrotaan.

Kristillisessä kirkkovuodessa laskiaissunnuntai tunnetaan nimellä sovintosunnuntai. Sen jälkeen alkaa pääsiäiseen asti kestävä, seitsemän viikon mittainen suuri paasto.