Artikkeli on yli 16 vuotta vanha

Matilla on ikävä lapsiaan

Moni mies on saanut avioeron pyörteissä huomata, että lasten huolto- ja tapaamiskäytännöt ovat naisia suosivia. Matti Lantto erosi vaimostaan kaksi vuotta sitten. Vaikka isällä olisi halua osallistua lastensa arkeen enemmän, ei pelkkä halu välttämättä riitä.

Matti Lanton mielestä isän asema erotilanteessa on huomattavasti heikompi äitiin verrattuna. Kuva: YLE / Susanna Siironen

Nyt Lantto tapaa lapsiaan joka toinen viikonloppu ja vaihtelevasti viikolla. Mielikuvitusta saa käyttää, että kaikki sujuu hyvin murrosiän kynnyksellä olevien lasten kanssa. Haasteita avioeroperheen arkeen tuo esimerkiksi vanhempien näkemyserot kasvatuskäytännöissä.

- Tyttömme on tosi hyvä tyyppi kaiken puolin, mutta hän kyllä muistaa sanoa, että et sinä isä ole tainnut oikein pysyä minun kasvatuksessani mukana. Ja niinhän se taitaa olla, Lantto tuumaa.

Matti Lantto haluaa osallistua lastensa elämään mahdollisimman paljon. Huoltajuuspapereissa kuitenkin lukee tarkasti kuinka usein isä saa lapsiaan nähdä. Jos työt sattuvat samalle viikonlopulle kuin lasten tapaaminen, on isä automaattisesti huono isä. Avioeroperheessä mies joutuu olemaan koko ajan varpaillaan ympäristön paineen vuoksi. Isän rooli pitäisi pystyä täyttämään, vaikka tilanne olisi kuinka vaikea tahansa.

- Kyllä se yhteiskunta kohtelee niin, että vaikka on yhteishuoltajuus, niin äiti on se parempi osapuoli, vaikka kuinka yrittää itse tehdä kaiken parhain päin.

Huoltajuutta sovittaessa lähtökohtana oli, että lapset saisivat olla yhtälailla niin isän kuin äidin luona. Käytännön toteutuminen ei kuitenkaan kohdannut tämän ajatuksen kanssa.

- Kun äidin luona asutaan, niin kyllä se tahtoo mennä äidin pillin mukaan, että nyt ei ole sinun tapaamisoikeus, et voi tulla hakemaan lapsia. Eikä se auta muuta kuin alistua, että ollaanpa täällä yksikseen, vaikka on kuinka ikävä, Lantto huokaa.