Inkerinsuomalaisten muutto entisestä Neuvostoliitosta Suomeen alkoi parikymmentä vuotta sitten, kun presidentti Mauno Koivisto sanoi julkisesti, että inkeriläisiin soveltuivat takaisinmuuttajien kriteerit. Sen jälkeen syntyperän perusteella Suomeen on muuttanut noin 30 000 suomensukuista paluumuuttajaa.
Alun vilkkaan paluumuuton jälkeen kriteereitä tiukennettiin asteittain, kunnes lokakuussa 2006 Vanhasen ykköshallitus linjasi, ettei jonoon enää oteta uusia paluumuuttajia.
Maanantaina sisäministeriö kertoi asettaneensa työryhmän muuttamaan ulkomaalaislain säännöksiä siten, että jono voidaan siirtymäajan jälkeen lakkauttaa. Tavoitteena on saada aikaan hallituksen esitys ensi syksyksi.
Venäjällä toimiva Inkerin Liiton puheenjohtaja Aleksanteri Kirjanen ei vastusta jonon lakkauttamista, kunhan paluumuutto taataan ihmisille, jotka toisen maailmansodan aikana ensin evakuoitiin Saksan miehittämältä Inkerinmaalta Suomeen ja sitten palautettiin Neuvostoliittoon.
Inkerin siirtoväki poikkeus
Suomeen siirtyi Saksan ja Suomen sopimuksella noin 63 000 inkeriläistä. Heistä valtaosa palautettiin Neuvostoliittoon vuonna 1944, mutta tiettävästi kukaan ei päätynyt kotiseuduilleen.
Kirjasen mielestä Inkerin siirtoväkeen kuuluneille kuuluu oikeus tulla Suomeen, koska he ovat kärsineet suomalaisuutensa vuoksi.
- Oikeus päästä Suomeen pitää jättää vain niille vanhuksille, jotka vietiin pois omalta maalta Siperiaan ja toisiin paikkoihin.
Työryhmän lähtökohtana on ollut, että Inkerin siirtoväkeen kuuluvat säilyttäisivät oikeuden muuttaa Suomeen siirtymäajan jälkeenkin. Ryhmään kuuluvien halukkaiden määrä arvioidaan varsin pieneksi.
Paluumuuttojonossa on tuoreimpien tietojen mukaan noin 22 000 ihmistä. Aleksanteri Kirjasen mukaan jonossa on myös inkerinsuomalaisiin kuulumattomia.
- Jonossa voi olla yksi inkerinsuomalainen perheenjäsen, ja sitten vielä perhe. Mutta jos jono lopetetaan, he eivät tarvitse enää oikeutta päästä Suomeen, Kirjanen sanoo.
Suuri osa halukkaista jo muuttanut
16 vuotta sitten Suomeen muuttaneen inkerinsuomalaisen, järjestöaktiivi Toivo Tupinin mielestä kaikilla syntyperäisillä suomalaisilla pitää olla oikeus päästä Suomeen.
- Olen sitä mieltä, että kaikilla suomalaisilla on oikeus tulla Suomeen silloin, kun he haluavat - mistä tahansa päin maailmaa.
Tupin uskoo, että jonossa on ihmisiä, jotka haluavat Suomeen syntyperänsä perusteella. Hän huomauttaa, että jonoon päästäkseen on esitettävä todisteita syntyperästä. Syntyperä varmennetaan lopullisesti vasta haastattelussa, johon noin 10 000 jonossa olevaa yhä odottaa kutsua.
Jonotus kestää keskimäärin yli 8 vuotta.
Tarkkaa tietoa Suomeen yhä haluavien määrästä ei ole. Niin Aleksanteri Kirjanen kuin Toivo Tupinkin arvioivat, että suurin osa halukkaista on jo muuttanut Suomeen.
Tupin kuitenkin kummastelee Suomen politiikkaa, koska jonossa jo olevat hakemukset käsitellään.
- Ihmettelen, että lähdetään tekemään tällaisia jyrkkiä päätöksiä, koska oikeastaan käytännössä tämä ei muuta mitään.
Tupinin mielestä Suomen politiikka on tempoilevaa ja ristiriitaista.
- Tämä on kummallista ja jossain mielessä ristiriitaista. Se ei oikeastaan vastaa sitä, mitä hallitus aikoinaan on saanut aikaan. Pitäisikö tässä puhua siitä, että Suomen hallituksella ei ole politiikassa jatkuvuutta.