Artikkeli on yli 14 vuotta vanha

Kurnu on sammakoiden aatelia Etelä-Amerikan pampalta

Eläinmarketissa työskentelevä Marja-Leena Narvanto hoivaa suurisuista lemmikkiä, joka viihtyy omassa kosteassa pienoismaailmassaan. Eniten vihreänruskea koristesarvisammakko Kurnu rakastaa syömistä.

Sarvisammakko kotiterraariossa.
Kuva: Yle / Sari Selin
  • Sari Selin

Nelivuotias sarvisammakko istuu märällä sammalmatolla ja odottaa, että ruoka kävelee ohi. Kaikki omaa kokoa pienempi ja liikkuva kelpaa ravinnoksi - tai ainakin koepalaksi.

- Eläin voi napata ruokkijan käteen kiinni, kun se erehtyy luulemaan sormea makoisaksi toukaksi. Ote on niin luja, että apuun pitää hälyttää kaveri, nauraa omistaja, jonka sormi on pari kertaa käynyt lemmikin suussa. 

- Sarvisammakon pääasiallinen ravinto koostuu hyönteisistä ja muista selkärangattomista. Välillä sille voi tarjota hiirenpoikasia tai rotan "pinkkiä", ja joskus Kurnu saa pienen maksanpalan. Suurinta herkkua ovat kesällä pihalta löytyvät kastemadot. Talvisin sitten turvaudutaan lemmikkieläinliikkeen jauhomatoihin ja sirkkoihin. 

Mikkeliläinen Narvanto hankki ensimmäisen sarvisammakkonsa jo 15-vuotiaana. Sammakoiden lisäksi hoidokkeina perheessä on ollut käärme, nyt kuusi koiraa ja hamsteri. Alunperin kiinnostus sammakkoeläimiin juontaa lapsuuden leikeistä.

- Nuorena tutkin kotipihan tuntumassa sammakonkutua ja pyydystin luonnosta sammakoita. Nyt aktiiviset ja liikkuvat suomalaissammakot ovat vaihtuneet rauhalliseen ja persoonalliseen Kurnuun.

Älä liiku tai tulet syödyksi

Etelä-Amerikan pampalla luonnossa elävä sarvisammakko on saanut nimensä pienistä pehmeistä kohoumista, jotka näyttävät sarvilta silmäkulmissa. Sammakot voivat olla hyvin värikkäitä, mutta albiinoyksilöitäkin näkee joskus kotiterraariossa. Omistajan on huolehdittava siitä, että lemmikillä on rauhallinen ja kostea koti ympärillään.

- Muovilaatikko on siivouksen kannalta helpoin koti. Laatikossa on oltava kosteutta ja sen verran suojareunaa, että ympärillä oleva liike ei ärsytä sammakkoa. Toiset käyttävät alustana turvetta tai vain vettä, itse olen käyttänyt pihalla olevaa sammalta. Se on mukavan näköistä, ja Kurnu tuntuu viihtyvän.

Kurnu vain odottaa, että ruoka kävelee ohi.

omistaja Marja-Leena Narvanto

Sarvisammakko elää märässä maailmassaan yksin. Hyvä niin, sillä uusi ystävä voisi joutua helposti ruokalistalle liikkuessaan. Niin vahva on sammakon saalistusvietti.

- Kevät saa kuitenkin Kurnun aina piristymään. Se on alkanut kurnuttaa enemmän ja yhtyy jopa kotona haukkuvien koirien kuoroon. Voi olla, että uros haikailee tyttösammakoiden puoleen, tuumaa omistaja, jonka kädessä sammakko kurnuttaa omaa tahtoaan julki.

Moni sammakon omistaja miettii, mitä lemmikki omistajastaan ajattelee. Tunnistaako eläin hoitajansa tai ruokkijansa? Samaa joskus pohtii Marja-Leenakin.

- Vaikea sanoa, tunnistaako Kurnu minut. Sarvisammakko voi elää yli kymmenvuotiaaksi, joten meillä on vielä monta yhteistä vuotta edessä.  Kurnu istuu tietokonepöydän vieressä, ja kyllä me joka päivä katsellaan toisiamme hyvin tiiviisti, nauraa ylpeä omistaja laittaessaan sammakkoa takaisin kotiterraarioon.