Perinteisen virkamiesvallan murenemisesta näkyy merkkejä viime viikkojen ylimpien virkamiesten valinnoissa ja eroissa. Politiikan tutkijan mukaan poliittisessa ohjauksessa parlamentaarisuus lisääntyy. Entinen kansliapäällikkö taas varoittaa puoluevetoisuuden vaaroista.
Kansliapäällikön tehtävät jättänyt, Merimieseläkekassan toimitusjohtajaksi lähtenyt Kari Välimäki sanoo, ettei itse ole virkamiesuransa varrella yksittäisistä poliittisista erimielisyyksistä pelästynyt, mutta on huolissaan, jos hyvää suomalaisten virkamiesten valmistelukulttuuria ei pystytä pitämään yllä. Hänen mielestään puoluevetoisuudessa on omat vaaransa.
- On tapahtumassa muutoksia, nythän ovat hyvin paljon eri poliittiset puolueet korostaneet sekä kuntatasolla että valtionhallinnossa, että poliittinen ohjaus täytyy saada vahvemmaksi. Se on ihan hyvä, mutta poliittinen ohjaus ei voi olla sellaista, että esimerkiksi puoluepoliittisesti yksityiskohtia viedään läpi, riippumatta siitä, mitä sen valmistelun aikana käy ilmi näistä tavoitteista, sanoo Välimäki.
Välimäen mielestä hyvä lähtökohta on se, että poliitikot määrittävät tavoitteet ja reunaehdot ja sen jälkeen tulee hyvä, objektiivinen virkamiesvalmistelu, jossa uskalletaan tuoda esiin myös haittoja ja hyviä puolia.
Politiikan tutkijat taas näkevät poliittisen ohjauksen kasvamisen hyvänä, siinä parlamentarismi toteutuu. Sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön uudet kansliapäällikkönimitykset sekä liikenneministeriön korkean johtajan eroaminen ovat toistaiseksi vain varovaisia merkkejä ylimpien virkamiesten vallan kaventumisesta.
Politiikan tutkija Anu Kantola Helsingin yliopistosta arvioi, että ministerit ovat ehkä muuttuneet hiukan rohkeammiksi. Seuraavissa vaaleissa voidaan sitten katsoa mitä äänestäjät ovat ajatelleet ratkaisuista.
- Voi ajatella, että Suomessa on ollut virkamiehillä aika suuri valta ja nyt ministerit ottavat selkeämmin poliittista ohjausta otetaan käsiinsä, ainakin näissä yksittäistapauksissa. Se on hyvä merkki siitä, että poliittinen ohjaus on aina vaaleilla vaihdettavissa, virkamiehiä ei voi vaihtaa. Erinomaista, että tulee läpinäkyvyyttä päätöksentekoon, sanoo tutkija Anu Kantola.
Tutkijat: Virkamies- ja asiantuntijavalta huipussaan
Valtio-opin emeritusprofessori Kyösti Pekonen sanoo, että lisääntynyt virkamies- ja asiantuntijavalta on kasvanut pitkään ja näkyy kaikissa läntisissä demokratioissa. Euroopan laajuisesti se tulee esiin eurokriisin tapaisissa tilanteissa, kriisit ovat vain vahvistaneet ilmiötä. Toisena esimerkkinä hän nostaa pitkäaikaisen virkamiehen, eläkkeelle jäävän valtiosihteeri Raimo Sailaksen, joka on varsin itsenäisesti esittänyt leikkauslistoja ja ottanut kantaa moniin asioihin.
Omasta valinnastaan sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäälliköstä Merimieseläkekassan toimitusjohtajaksi lähtenyt Kari Välimäki sanoo, että puoluevetoisuuden vaaroina taas on, ettei tietoa silloin käytetä laajasti, ei kuulla kaikkia keskeisiä sidosryhmiä eikä pidetä esillä hyvää valmistelukulttuuria.
Jos ohjaus on hyvin pitkälle politisoitunutta, ei uskalleta tuoda esiin negatiivisia vaikutuksia.
- Jos ohjaus on hyvin pitkälle politisoitunutta, ei uskalleta tuoda esiin negatiivisia vaikutuksia. Saattaisi olla, että mennään sen yhden totuuden mukaan, vaikka maailma ei ole aina yksiselitteinen eikä sillä yhdellä totuudella pärjätä, vaan pitää ottaa eri kytkennät huomioon. Esimerkiksi sosiaaliturvaan liittyy monimutkaisuutta, jota ei ehkä oteta huomioon, miettii Välimäki.
- Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan uudistustilanne on siinä mielessä huolestuttava, koska ei ole yksiselitteisiä poliittisia tavoitteita, vaan kaikkien johtavien puolueiden sisällä on erilaisia näkemyksiä, se ilmeni jo pari vuotta sitten ja edellisen hallituksen sekä nykyisen hallituksen aikana. Mutta sitä tarvittaisiin, että meillä olisi toimiva järjestelmä vuona 2020, Välimäki pohtii.
Politiikan tutkija Anu Kantolan mukaan virkamiesvalta on meillä korostunut, koska hallitukset ovat tyypillisesti olleet monen puolueen hallituksia. Virkamiehet ovatkin niissä joutuneet toimimaan eri näkemysten välissä sovittelijoina, se on korostanut virkamiesten valtaa.
Myös ministeriöt ovat tehneet yli vaalikausien yli ulottuvia laajoja strategisia suunnitelmia, se on sinänsä kaukonäköistä ja hyvää, mutta Kantolan mukaan se heikentää vaalien vaikutusta politiikkaan.
- Usein sama politiikka jatkuukin, vaikka hallitus vaihtuu, se ei ole kaikilta osilta hyvä äänestäjien kannalta, olisi hyvä, että vaalien lopputulos politiikassa näkyy, jotta äänestämisen mielekkyys säilyy.