Talon ullakolta löytyy laatikollinen vanhoja kaitafilmejä, jotka sisältävät vuosikymmenien kuluessa tehtyjä brutaaleja murhia. Tutkimusten edetessä Ellison löytää näiden eri vuosikymmenillä tapahtuneiden veritekojen välillä hämmästyttäviä yhtäläisyyksiä. Kun totuus sitten alkaa paljastua, huomaa Ellison olevansa keskellä painajaista, josta ei voi herätä.
_Sinister _on kauhumetelisoppa, jonka aineksina ovat muun muassa kummittelevat talot, kummittelevat lapset, pakanalliset rituaalimurhat ja nuo niin muodikkaat, vanhoilta filminpätkiltä löytyvät kauheudet. Näistä aineksista on tässä menestyksekkäiden Paranormal Activity -elokuvien tuottajien uutuudessa kehitelty melkoisen laimea kauhutarina.
Suurin osa tapahtumista on sijoitettu murhataloon, jossa sen uusi isäntä tekee töitä lähinnä yöaikaan. Kuinkas muutenkaan. Kun öinen, hiljainen talo alkaa lähetellä huonoja vibraatioita, on kirjailijan kerta toisensa jälkeen lähdettävä tutkimaan asiaa. Monet kerrat myös katsoja, päähenkilön ohella sävähtää pelosta musiikin ja yllättävän äänen kuullessaan. Kaikki tämä voitaisiin toki välttää, jos tuo mielensä synkissä sopukoissa viihtyvä kirjailija, pimeässä vaeltamisen sijaan vaivautuisi vääntämään siitä seinällä olevasta katkaisimesta, jota normaalit ihmiset yöaikaan taloissaan liikuskellessaan käyttävät.
Kuten sanottu_ Sinister_ saa katsojan muutamaan kertaan vetämään popcorninsa väärään kurkkuun. Enimmäkseen tässä liikutaan kuitenkin niin tutuilla kauhukentillä, että jos lajityyppi on vähänkään tuttu, niin elokuva saattaa olla suorastaan pitkästyttävä. Mikä pahinta, loppuratkaisu on niin banaalin tylsä, että se vie koko jutulta pohjan pois, vaikka tietenkin jatko-osille oven avaakin.