Kiinasta on löydetty 121 - 125 miljoonaa vuotta sitten eläneen linnun fossiili, jonka mahan sisällöltä odotetaan ainutlaatuista tietoa ensimmäisten lintujen ruokavaliosta. Linnun hampaissa oli oudot nyppylät, joilla sen arvellaan murskanneen kovakuorisia hyönteisiä ja etanoita.
Otus löytyi Liaoningin maakunnasta Kiinasta, josta tunnetaan paljon muitakin liitukauden fossiileja. Los Angelesin luonnonhistoriallisen museon tutkijan Luis Chiappen mukaan muinainen metsä kuhisi dinosauruksia ja muita eläimiä ja taivaalla lenteli monenlaisia lintuja.
Maapallolla on harvoin ollut vastaavaa monimuotoisuutta, Chiappe sanoo. Yksi eläimistä oli hänen tutkijaryhmänsä löytämä Sulcavis geeorum, joka kuului sittemmin sukupuuttoon kuolleisiin hampaallisiin lintuihin. Dinosaurusten aikaan ne olivat suurin lintujen ryhmä.
Lintujen hampaat ovat tutkijoille kummastus
Sulcavis geeorum oli kooltaan pieni ja muistutti jossakin määrin nykyisiä laululintuja. Hampaat olivat terävät ja niiden kiille muodosti aaltoilevan pinnan. Vastaavia hampaita ei ole aiemmin löydetty miltään lintufossiililta.
Tutkijat toivovat fossiilista vastausta peruskysymykseen: minkä takia varhaisilla linnuilla oli hampaat? Mysteeri on myös, miksi hampaalliset linnut katosivat eläinkunnan kehityshistoriasta mutta ilmestyivät sinne takaisin peräti neljä kertaa.
Chiappe muistuttaa, että myös nykyisillä linnuilla on hammasgeeni, se vain on ikään kuin pois päältä. Joitakin vuosia sitten brittiläiset ja amerikkalaiset tutkijat jopa onnistuivat herättämään geenin ja kasvattamaan kananpojalle hampaat.
Vakiintuneen teorian mukaan hampaat olivat lintujen suuhun liian painavat. Hampaaton nokka oli kevyempi kantaa. Sulcavis geeoruminhampaat kuitenkin ovat niin pienet, että tuskinpa ne paljon kokonaispainoon vaikuttivat, Chiappe sanoo.
Tutkimuksen on julkaissut Journal of Vertebrate Paleontology -lehdessä, jossa on myös kuvia fossiilista.