Iskelmä on suomalaisille erittäin tärkeä asia, ja sen tietää myös itsekin yli tuhat kappaletta urallaan sanoittanut Ilkka Vainio.
- Iskelmä on meille suomalaisille tärkeä kansallisaarre. Iskelmä on elänyt meidän mukana ja tulemaan elämään jatkossakin. Jenkeissä on country ja country-tähdet, meillä on iskelmä ja iskelmä-tähdet.
Suomalaisen iskelmän juuret juontavat 1920- ja 1930-luvulle. Vuosien saatossa iskelmän rajat ovat hämärtyneet, ja vaikutteita on otettu useista eri musiikkilajeista kuten pop-musiikista.
- Aikoinaan Danny, Kirka ja monet muut olivat kovia poppareita ja rokkareita, mutta nyt vuosien jälkeen he ovatkin iskelmä-tähtiä. Ikään kuin iskelmä-perhe nappaa heidät vääjämättä lämpimään syleilyynsä.
Tärkeimmäksi yhdistäväksi tekijäksi iskelmässä Ilkka Vainio nostaa melodian ja sanoitukset. Tuotantotyylit vaihtelevat runsaasti, ja selkeää viivaa iskelmän ja esimerkiksi popin välille on vaikea asettaa.
Iskelmä on sellainen viekas, ovela ja sydämellinen. Se aina uusiutuu, kuten mekin.
- Tässä ei voi olla selllaista selkeää ylituomaria. Kaija Kärkisen ja Ile Kallion Sade-kappaletta pidettiin ilmestyessään hienona pop-biisinä. Minun mielestä sen voi myös määritellä hienoksi iskelmäksi myös.
- Voi olla sellaisia meneviä iskelmiä, joissa on popin sävyjä. Esimerkiksi Chisun tai Mariskan kappaleita voisi sanoa iskelmäpopiksi.
Vainion mielestä iskelmä on pysynyt hyvin ajassa mukana. Iskelmä ottaa aina päivän sävyjä mukaan, Vainio toteaa.
- Iskelmä on sellainen viekas, ovela ja sydämellinen. Se aina uusiutuu, kuten mekin.