Artikkeli on yli 13 vuotta vanha

Suhangon suurkaivos pelottaa

Ranuan Suhankoon suunniteltu suurkaivos pelottaa lähialueen asukkaita ja maanomistajia. Jätekiven määrä, kaivosalueen laajuus ja käytettävä jalostusprosessi ovat päällimmäisiä huolenaiheita. Lähes Talvivaaran kokoisen kaivoksen kannattavuusselvitys on tarkoitus aloittaa ensi kesänä. Kaivostoiminta aloitettaisiin 2017.

Erkki Kantola ympäristöpäällikkö Suhangon kaivosalueella.
Suhangon kaivos olisi toteutuessaan merkittävin kaivos platinametallien tuottajana Etelä-Afrikan ulkopuolella, sanoo Gold Fields Arctic Platinum oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Kantola Kuva: Jarmo Honkanen / Yle
  • Vesa Vaarama

Aikaisemmin jo parin kertaan kannattamattomaksi katsotun Suhangon hankkeen on saanut uuteen vauhtiin uudenlainen rikastusmenetelmä.

Sillä saadaan talteen pieninä pitoisuuksina olevat arvometallit, joita Suhangosta löytyy platinaa, palladiumia, nikkeliä, kuparia ja kultaa. Samalla kaivosaluetta laajennetaan kannattavuuden parantamiseksi.

Kaivosalue on uusimman laajennuksen myötä lähes Talvivaaran luokkaa. Laajennusalueen ympäristövaikutusten- ja sosiaalisten vaikutusten selvitys on menossa kovaa vauhtia, puolen vuoden aikana on yva- ja sova-tilaisuuksia pidetty jo yksitoista.

Uusi Talvivaara?

Portimon kylätalon sova-tilaisuuteen oli saapunut kolmisenkymmentä kyläläistä. Suunniteltu kaivosalue on isolta osin portimolaisten mailla. Moni pelkää, että maitten arvo kaivosalueen ulkopuolellakin putoaa.

-Se on ko tästä lähetään, niin Portimosta Simoon asti nämä on jätemaita. Nytten ei kukaan enää huoli noita maita, jotka tulee kaivoalueen likellä olemaan, että tästä tulee semmonen iso Talvivaara, semmonen pelko kyläläisillä on, sanoo portimolainen Ossi Kinnunen.

kyllä tämä Etelä-Afrikan ulkopuolella olisi varmasti merkittävin kaivos platinametallien tuottajana

Erkki Kantola

-Ja jokku pelkää, että – no minä en sitä usko, mutta että osa näistä malmijätteistä menee Simojokeen ja Kemijokeen ja kalat kärsii, tämmösiä pelkoja kuulee, sanoo Kinnunen.

Uusi rikastusmenetelmä perustuu korkeaan paineeseen ja lämpötilaan. Mukana on myös klooria ja rikkihappoa. Menetelmän tuotenimi on Platsol.

Hankkeessa kova vauhti

Kaivosyhtiö Gold Fields Arctic Platinum oy vie kaivosta eteenpäin vauhdilla.

Kannattavuusselvitys on tarkoitus aloittaa ensi kesänä, investointipäätös tehtäisiin 2014, laajennusalueen kaivoslupa ja ympäristölupa olisivat valmiina 2015 ja itse kaivos toiminnassa 2017.

Alueelle on jo nyt investoitu tutkimuksiin ja koelouhoksiin 100 miljoonaa euroa. Koko kaivosinvestointi olisi 1,2 miljardia euroa.

-Kyllä tämä on merkittävän iso kaivos Suomen olosuhteissa ja Suomen Lapissa. Tässä puhutaan isosta alueesta, 100 neliökilometriä ja isosta rikastamotuotannosta, 10 miljoonaa tonnia malmia vuositasolla, sanoo Gold Fields Arctic Platinum oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Kantola.

-Jos ja kun aloitetaan tuotanto, niin kyllä tämä Etelä-Afrikan ulkopuolella olisi varmasti merkittävin kaivos platinametallien tuottajana

Lähistöllä lisää malmia

Gold Fieldsillä on noin 20 kilometrin päässä Suhangon kaivosalueesta kolme pitkälle tutkittua esiintymää, Nutturalampi ja Kuohunki Rovaniemen kaupungin alueelle ja Siika-Kämä Ranualla aivan Rovaniemen rajalla. 

Niiden ympäristövaikutusten arviointi on aloitettu jo 2006, mutta se on keskeytetty 2013 helmikuun alussa. Ympäristöpäällikkö Erkki Kantolan mukaan alueille tehdään uusi ympäristövaikutusten arviointi jos Suhankoon avataan kaivos.

Lisäksi yhtiöllä on useita valtauksia Kilvenjärven, Lihalammen  ja Huppalammen alueella Rovaniemen kaupungin puolella kahta puolen Ranuantietä.