Kirjoitetun kielen rappiosta syyttävästi osoittava sormi käännetään usein nuorten sosiaalisessa mediassa käyttämän kielen suuntaan. Kotkan lyseon lukion abiturientit Essi Sinkkonen, Joakim Huusko ja Iida Manninen eivät tätä väitettä purematta niele. He ovat sitä mieltä, että esimerkiksi Facebookissa käytettävää puhekieltä ei lipsu vääriin ympäristöihin.
Ainakin Essi Sinkkonen kertoo osaavansa erottaa sosiaalisessa mediassa eli somessa käytettävän kirjoitetun puhekielen ja varsinaisen kirjakielen käyttötilanteet.
- Äidinkielen teksteihin ei tule puhekieltä, vaikka käyttäisin muussa yhteydessä puhekieltä teksteissä, Sinkkonen sanoo.
- Jonkin verran pitää skarpata, ettei puhekieltä lipsahda vaikka tekstitaidon vastauksiin, Iida Manninen puolestaan kertoo.
Joitakin kontekstivirheitä voi vielä tulla.
Joakim Huusko
Nuoret arvelevat tarvitsevansa hyvää äidinkieltä esimerkiksi jatko-opinnoissa ja työelämässä. Joakim Huuskon mielestä kieli voi olla rapistunut yleisellä tasolla, mutta ei tunnista sitä omaksi ongelmakseen. Huusko kertoo, että on oppinut kirjoittamaan paremmin lukiossa.
- Joitakin kontekstivirheitä voi vielä tulla, kieltenopettajaksi tähtäävä Huusko tunnustaa.