Tutkijat ovat selvittäneet kaikkien istukkanisäkkäiden esi-isän. Tutkimus julkaistiin Science-tiedelehdessä 8. helmikuuta.
Istukkanisäkkäiden sukujuuret ovat monipolviset, ja suurin osa tänä päivänä elävistä nisäkkäistä, myös ihminen, kuuluu niihin. Näiden nisäkkäiden esi-isä oli karvahäntäinen olento, joka kehittyi pian dinosaurusten sukupuuttoon kuolemisen jälkeen.
Istukkanisäkkäät synnyttävät eläviä poikasia ja ravitsevat poikasiaan raskausaikana istukan kautta. Tänä päivänä tunnetaan yli 5 000 istukallista nisäkäslajia, joiden koko vaihtelee 1,5 grammaa painavasta kimalaislepakosta 190 tonnia painavaan sinivalaaseen.
Fossiililöydöt ovat pitkään viitanneet siihen, että nisäkkäitä oli maapallolla pitkään ennen dinosaurusten tuhoa, joka tapahtui todennäköisesti asteroidin törmätessä maahan, kertoo New Yorkin Stony Brook -yliopiston paleontologi Maureen O'Leary.
O'Learyn mukaan nisäkkäät eivät kuitenkaan monipuolistuneet eivätkä kasvaneet kooltaan ennen kuin kilpailevat liskot kuolivat ja ekosysteemit toipuivat.
Huolimatta siitä, että varhaisimpia istukkanisäkkäitä ei esiinny fossiililöydöksissä ennen dinosaurusten sukupuuttoa, tuoreimmat tällä hetkellä elävien lajien geenianalyysit viittaavat siihen, että istukkanisäkkäät kehittyivät mahdollisesti jopa 100 miljoonaa vuotta sitten, kymmeniä miljoonia vuosia ennen dinosaurusten massasukupuuttoa.
Esi-isällä oli monimutkaiset aivot ja aivokurkiainen
O'Leary ja hänen tutkimusryhmänsä kokosivat istukkanisäkkäiden sukupuun käyttäen olemassaolevien ja sukupuuttoon kuolleiden lajien tietoja. Ryhmän kokoama tietokanta sisälsi yli 4 500 ominaispiirrettä jokaisesta 86 eläinlajista.
Tutkijat valitsivat eläinlajeja, jotka edustavat jokaisen istukkanisäkkään pääryhmiä. Näiden ryhmien nisäkkäiden koko, turkin väritys ja muut anatomiset ja fysiologiset ominaisuudet, kuten luiden järjestys ja määrä sekä hampaasto, vaihtelevat. Tutkijat vertailivat lisäksi kaikille yhteisiä 27 geeniä.
Tutkimustulokset osoittavat, että istukkanisäkkäiden esi-isä kehittyi alle 400 000 vuotta dinosaurusten massasukupuuton jälkeen. Hypoteettista olentoa ei ole löydetty fossiililöydöksistä, mutta sen koko, paino ja ulkomuoto on päätelty niiden perusteella.
Esi-isä oli todennäköisesti hyönteisiä syövä nisäkäs, joka kiipeili puissa. Eläin painoi 6 - 265 grammaa, se oli karvainen, pitkähäntäinen ja synnytti vain yhden poikasen. Esi-isällä oli monimutkaiset aivot, suuri aivolohko hajujen tulkitsemiseen ja aivokurkiainen.
O'Learyn mukaan aikakautta dinosaurusten sukupuuttoon kuolemisen jälkeen voidaan pitää nisäkkäiden monipuolistumisen alkuräjähdyksenä, jolloin jopa kymmenen nisäkkäiden pääryhmää kehittyi 200 000 vuoden sisällä.