Artikkeli on yli 13 vuotta vanha

Näistä oltiin äimän käkenä ja ällikällä lyötyjä – selvitimme sanontojen erikoiset alkuperät

Kysyimme lukijoiltamme torstaina, mitkä erikoiset sanonnat eivät ole heille olleet ihan selvää pässinlihaa. Kiinnostusta ilmeni roppakaupalla, alle vuorokaudessa kommentteja tuli lähes sata. Apua saimme sanojen alkuperän ruotimiseen erikoistuneelta tutkijalta.

Käki on aivan äimänä
Käki on aivan äimänä Kuva: Kimmo Gustafsson / Yle
  • Maria Rautio

Suomen ja sen sukukielten tutkija, tohtori Kaisa Häkkinen ei ollut hoo moilasena, kun pyysimme häntä selittämään, mistä monet puheenparteemme pesiytyneet sanonnat juontavatkaan juurensa.

- Sanontojen merkitys muuttuu ajan myötä. Usein ne syntyvät jostain konkreettisesta, mutta muuttuvat huomaamatta abstrakteiksi. Nykyäänkin halutaan käyttää vanhoja sanontoja, joiden alkuperäistä, sananmukaista merkitystä ei ymmärretä, Turun yliopiston suomen kielen professorina toimiva Häkkinen selittää.

Takkiin tuli

Yksi alkuperäisen merkityksensä ajan saatossa menettänyt sananparsi on takkiin tuleminen. Nykyisin sanontaa tuli takkiin käytetään, jos asiat eivät onnistuneetkaan tai menevät huonosti.

- Ihmisillä on usein tapana käyttää toisilleen läheisiä käsitteitä, ja tässä sanonnassa takki-sanaa käytetään selkä-sanan sijasta. Takkihan on yleensä selässä, ja kun tulee takkiin, tulee selkään. Se on siis selkään saamisesta saanut alkunsa. Alun perin sanonta lähti konkreettisesta ja nyt sen voi ymmärtää vertauskuvallisesti muullakin tavalla, Häkkinen kertoo.

Missä ollaan, kun ollaan pulassa?

Jos ihminen on pulassa, hän on joidenkin murteiden mukaan puuhassa. Alkuperäisen sanonnan mukaan ei siis oltu pahassa tilanteessa, vaan kiinni jossain puuhastelussa. Sanonnalle on myös toinen selitys.

- Jo 1700-luvulta lähtien sanakirjoissa oli pula-sana, jolla tarkoitettiin vedessä olevaa sulaa paikkaa. Se voi olla avanto, railo, lätäkkö tai muu ikävä paikka. Jos pulahtaa avantoon, niin onhan sitä aika pahassa paikassa, pulassa, Häkkinen naurahtaa.

Ihan äimän käkenä

Jos ihminen on äimän käkenä, hän on erityisen hämmästynyt. Sanonta on nimittäin yhdistelmä kahdesta hämmästynyttä kuvaavasta sanasta.

- Alun perin äimä oli iso, kolmeteräinen neula, jota käytettiin nahan ompeluun. Siinä on iso pyöreä silmä, vähän kuin hämmästyksestä pyöreä suu. Hämmentynyttä tai humalaista ihmisistä taas on perinteisesti verrattu käkeen.

"Nyt mä oon ällikällä lyöty"

Ällikällä lyöminen ei välttämättä liity ruumiilliseen kuritukseen.

- Ällikkä liittyy äly-sanan käyttöön. Ällikkä on murresana, joka merkitsee hämmästynyttä ihmistä, jonka äly on tilapäisesti lakannut toimimasta. Kun tulee äkillinen isku, ettei äly toimi, niin on ällikällä lyöty.

Aihepiirin herättämän kiinnostuksen ansiosta aloitamme viikoittaisen ohjelmasarjan Yle Turun Radiossa tiistaisin puolenpäivän aikaan. Aihetta käsitellään viikoittain myös Yle Turun Facebook-sivuilla. Lähettäkää mieltänne askarruttavia sanontoja meille täällä!