Joensuulainen Seija Rahko odottelee maanantaiaamuna rauhallisin mielin leikkaukseen lähtöä kotonaan.
Rahko on valmistautunut samaisena päivänä tehtävään lonkkaproteesin asennukseen ennakko-ohjeiden mukaan. Valmisteluihin kuuluvat muun muassa peseytymiset ja paasto.
Ohjeet hän sai reilua viikkoa aikaisemmin Pohjois-Karjalan keskussairaalasta, jossa Rahkolla oli palaveri sairaanhoitajan ja fysioterapeutin kanssa.
Seija Rahko sanoo, että leikkaus ei pahemmin jännitä. Ja unikin tuli silmään.
Kotona on aina hyvä olla.
Seija Rahko
- Kotona on aina hyvä olla, ja minun kohdallani tämä on ihan hyvä järjestely kun asun näin lähettyvillä tässä.
Hyödyt moninaiset
Hyvinkään sairaalassa reilut 10 vuotta sitten vauhtiin pantu LEIKO-toiminta on lähes uskomattoman keksintö, koska siitä tuntuvat hyötyvän kaikki.
Parin kilometrin päässä keskussairaalasta asuva Seija Rahko on erinomainen esimerkki siitä, miten helppoa on tulla leikkaukseen kulkematta ennen toimenpidettä lainkaan vuodeosaston kautta.
Kun logistiikka toimii, myös sairaalan arki sujuu entistä paremmin. Vuodeosastot ovat rauhoittuneet .Henkilöstö pääsee tuumasta toimeen ilman turhia odotteluja sekä potilaitten makuuttamista ja siirtelyä sängyillä kerroksesta toiseen.
Kolmansia hyötyjiä ovat lystin todelliset kustantajat eli kunnat - viime kädessä siis veronmaksajat.
Pohjois-Karjalan keskussairaalan suunnitteluosastonhoitaja Timo Palander sanoo, että uusi toimintatapa näkyy heti potilaan kotikunnan saamassa loppulaskussa.
Tietenkin tuli hoitovuorokausia kunnalle maksettavaksi.
Timo Palander
- Se vanha tapa oli, että potilaat tulivat edellisenä päivänä sairaalaan odottamaan leikkausta, jolloin siitä tietenkin tuli hoitovuorokausia kunnalle maksettavaksi.
Murheena välimatkat
LEIKO-yksikkö otettiin Joensuussa käyttöön huhtikuun lopussa. Hanke pilotoitiin kaksi vuotta sitten vatsakirurgiassa.
Pian käytännössä kaikkien erikoisalojen suunnitellut leikkaukset, joita on kuukaudessa yli 300, tehdään uudella sapluunalla. Loput reilut 600 leikkausta hoidetaan joko päiväkirurgisesti tai päivystyksessä.
Käytännössä suurin murheen kryyni LEIKO-toiminnalle ovat Pohjois-Karjalan pitkät välimatkat. Niin sanottu sairaalahotelli olisi ratkaisu pulmaan.
- Me hyötyisimme hotellista tässä sairaalan lähellä elikä potilas voisi tulla lähemmäksi sairaalaa jo edelliseksi yöksi, mutta ei tartteis käyttää sairaalavuorokauta siihen, Timo Palander sanoo.
Nopeaa toimintaa
Miten Seija Rahkon leikkauspäivä sitten sujui? Kaikki meni sutjakkaasti.
Rahko oli LEIKO-yksikössä noin kello 8. Hän pukeutui sairaalan vaatteisiin ja jutteli vielä sairaanhoitajan ja lääkärin kanssa. Lisäksi hän sai muun muassa esilääkityksen.
Tovin odottelun jälkeen, noin kello 9 Rahko käveli omin jaloin leikkaussalien yhteydessä olevaan induktiohuoneeseen, jossa hänet puudutettiin.
Kello 10 aikoihin hänet vietiin leikkauspöydällä viereiseen leikkaussaliin, jossa alkoivat lonkkaproteesin asennuksen valmistelut.
Itse leikkaus kesti noin tunnin eli Seija Rahko oli heräämössä ennen kello 12. Ortopedian vuodeosastolla hän oli iltapäivällä.
Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Seija Rahko on takaisin kotona viikonloppuna.