Kun näyttelijä Sanna Stellan tuli äidiksi neljä vuotta sitten, päässä alkoi muhia näytelmä äitien ja tyttärien suhteesta. Hanke sai vauhtia, kun Stellanin toinen lapsi syntyi.
- Menin vähän paniikkiin, kun tytär syntyi. Ensinnäkin mietin, että maailma on täynnä vaaroja tyttöjä kohtaan. Ja toisekseen mietin, millainen naisen malli minä oikein voin olla tyttärelleni? muistelee Stellan Yle TV1:n Aamu-tv:ssä.
Millainen naisen malli minä oikein voin olla tyttärelleni?
Sanna Stellan
Mukaan näytelmän suunnitteluun lähtivät stand up -koomikko Pirjo Heikkilä sekä näyttelijä Miitta Sorvali. Paitsi omasta elämästään, näyttelijät hakivat kokemuksia Kodin Kuvalehden lukijoilta. Näihin kertomuksiin perustuva näytelmä saa ensi-iltansa huomenna Aleksanterin teatterissa.
- Kiinnostavaa oli se, että saimme huomattavasti enemmän tarinoita, joissa tytär kirjoitti äidistään. Ja jos äiti kirjoitti tyttärestään, ne olivat kaikki sellaisia "aah, mun tytär on ihana, meillä on ihanaa yhdessä ja voi kun mä voisin nähdä häntä enemmän", kertoo Sanna Stellan.
- On ihan normaalia, että tytär haukkuu äitiä. Mutta se on ehkä tabu, että äiti ei saa arvostella tytärtään, arvelee Pirjo Heikkilä.
On ihan normaalia, että tytär haukkuu äitiä.
Pirjo Heikkilä
Kannattaa tutustua äitiin
Naisten kertomukset viha-rakkaussuhteestaan olivat hyvin erilaisia: joku muisteli pullantuoksuista mammaa, toinen tilitti katkerasti äitinsä puutteita. Keskeiseksi aiheeksi nousi anteeksianto.
- Tyttäret kaipasivat hirveästi äideiltään anteeksipyyntöä. Toisaalta taas jos äiti oli jo kuollut, moni halusi itse antaa anteeksi äidille. Aina ei ollut selvää, mitä tai miksi pitäisi pyytää anteeksi, kertoo Stellan.
Näytelmän tekijöiden viesti äideille ja tyttärille on, että kannattaa tutustua toisiinsa: Äitikin on vain ihminen, jolla voi olla omia toteutumattomia unelmia tai elämätöntä elämää, joka on jättänyt häneen jälkensä. Ja usein ne äidin piirteet näkyvät ajan myötä myös tyttäressä, näyttelijät sanovat.