Kesäkuussa voimaan tulleen korkokattolain ansiosta pikavippiala on siistiytynyt. Alalla on kuitenkin toimijoita, jotka ovat löytäneet uudesta laista porsaanreikiä. Niiden avulla korkeakorkoisia lainoja myönnetään edelleen.
Korkokatto koskee alle 2000 euron pienlainoja. Osa firmoista myöntää yli 2000 euron lainoja siten, että lainan voi nostaa osissa, mikä mahdollistaa korkean koron. Pikalainojen korot eivät useissa tapauksissa ole edelleenkään sitä, mitä laki edellyttää.
– Pikavippibisnes on ollut hyvin kannattavaa, ja on vaikea uskoa, että tällaisesta kultakaivoksesta ihan hevillä luovuttaisiin. Eräät pikavippifirmat markkinoivat tuotteita, joista ainakin silmämääräisesti voisi päätellä, ettei niiden korkoprosentit ole aivan oikein laskettu, ainakaan sen mukaan, mitä laki edellyttää, kertoo johtava lakimies Tuula Sario Kuluttajaliitosta.
Opinnot rahoitetaan pikavipeillä
Korkokatosta huolimatta moni ajautuu edelleen pahoihin vaikeuksiin pikavippiensä kanssa. Esimerkiksi nuoret saattavat rahoittaa opintojaan pikavipeillä opintolainan sijaan. Suomalaisten nuorten taloudellista osaamista lisäävä ja talousongelmiaa ennaltaehkäisevä Mun talous -hanke kamppailee jatkuvasti nuorten pikavipeistä aiheutuvien ongelmien kimpussa.
Pikavippibisnes on ollut hyvin kannattavaa, ja on vaikea uskoa, että tällaisesta kultakaivoksesta ihan hevillä luovuttaisiin.
Kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Sario
– Me uskomme, että jos talousosaamista pystytään Suomessa edistämään, niin harvempi nuori päätyy pikavippiin. Jotkut nuoret mieltävät pikavipit opintolainaa helpommaksi keinoksi rahottaa opinnot. Tässä nähdään, että kaikilla ei ole tarvittaavaa ymmärrystä taloudesta, Mun talous-verkoston projektikoordinaattori Pinja Hirvilammi Suomen Setlementtiliitosta sanoo.
– Peruskouluihin kaivattaisiin enemmän oman talouden opetusta, jotta vältyttäisiin tällaisilta vippien ottamisilta, Hirvilammi huomauttaa.
Pikavippien korkokattolaki on näkynyt enimmäkseen markkinoinnissa. Mainosten vähentymisen jälkeenkin haittavaikutukset näkyvät vielä pitkään.
– Ne näkyvät kauan maksuhäiriöinä luottotiedoissa ja velkomuksina käräjäoikeuksissa, toteaa johtava lakimies Tuula Sario Kuluttajaliitosta.