Sämmilâš
Sämitiggelaavâ njuolgâdus sämmilii miäruštâlmist iävtuttuvvoo tärhistiđ. Njuolgâdus siskeldiččij vyeimist orroo laavâ náál subjektiivlâš kriiteer lasseen meid objektiivlâš vuáđđusijd. Sämmilâžžân uáivilduvvooččij iävtuttâs mield olmooš, kote ana jieijâs sämmilâžžân toin iävttoin, ete sun jieš teikâ aainâs-uv ohtâ suu vanhimijn teikâ ááhust já äijihist lii suhâsiärváduvvâstis oppâm sämikielâ vuossmuu kiellân teikâ ete sun lii oommâm suhâsiärváduvvâstis sämikulttuur já paijeentoollâm ohtâvuođâ toos teikâ ete aainâs-uv ohtâ suu vanhimijn lii merkkejum teikâ ličij puáhtám tääl iävtuttum laavâ mield merkkejuđ jienâvuoigâdvuođâlâžžân säämi airâskode teikâ sämitige vaaljâin.
Laavâst ij návt innig onnuuččij olmooš sämmilâžžân tuše toin iävttoin, ete sun lii taggaar ulmuu maajeeldpuáttee, kote lii merkkejum tuodâr-, mecci- teikâ kuálásteijeelappalâžžân eennâm-, viärukyeddim- teikâ jieggâkirjeest. Iävtuttâsâst lii nube tááhust valdum vuotân sämmilij algâaalmugin hárjuttem kulttuur maaŋgânálásâšvuotâ, jieškote-uv sämikielah siämmáá ko sämikulttuur hárjuttem jieškote-uvlágáneh täävih já häämih.
Njuolgâdusân iävtuttuvvoo lasettiđ mainâšum, mon mield sämitigge kieđâvuš ucâmušaid sämmilij väldimân vaaljâluvâttâlmân já almottâsâid vaaljâluvâttâlmist meddâlistmân. Mainâšum tárguttâssân lii oovdânpyehtiđ sämmilij juávkkutuhhiittem merhâšume.
Vaaljâlävdikodde
Sämitige vaaljâlävdikodde olášut sämitige vaaljâid já ráhtá toos kuulân vaaljâluvâttâllâm jienâvuoigâdvuođâlijn. Vaaljâlävdikodde meerrid ucâmušâst sämmilii merkkiimist vaaljâluvâttâlmân. Taan pargo prinsiiplii merhâšume tááhust lii tergâd, ete Suomâst sarnum jieškote-uv sämikielah já kulttuurhäämih šaddeh vaaljâlävdikoddeest ovdâstuđ. Tast iävtuttuvvoo laahân väldiđ eidusâš mainâšum. Lasseen vaaljâlävdikode čuákánpieijâm iävtuttuvvoo vijđediđ nuuvt, ete vaaljâlävdikoodán kulluuččii saavâjođetteijee lasseen kuttâ jeessân tááláá neelji saajeest.
Tääl vaaljâlävdikodde kieđâvuš ucâmušâid vaaljâlävdikoodán väldiimist tuše vaaljâiivijn. Vaaljâluvâttâlmân ucâlum viggoo iävtuttâsâst rähtiđ älkkeebin. Laahân iävtuttuvvoo ton tááhust väldiđ njuolgâdus, mon mield vaaljâlävdikodde kalga kieđâvuššâđ ucâmušâid vaaljâlävdikoodán väldiimist já almottâsâid luvâttâlmist meddâlväldiimist nuhtán tušes ájánem. Ucâmušâi kieđâvuššâm muttuuččij návt juátkoonálásâžžân.
Sämitige čuákánpieijâm
Sämitiigán iävtuttuvvoo valjiđ tááláá 21 jeessân saajeest 25 jesânid. Värijesâneh väljejuuččii vittâ.
Laavâ asâttâllâm kieldâtiätumeerijn iävtuttuvvoo tärhistiđ nuuvt, ete tiätumeerih västidiččii pyerebeht sämikuávlu kieldâin ässee jienâvuoigâdvuođâlij sämmilij lohomere. Sämikuávlu kieldâin väljejuuččii iävtuttâs mield ucemustáá vittâ jeessân Aanaar kieldâst, nelji jeessân Ucjuv kieldâst, kulmâ jeessân Iänuduv kieldâst já kyehti jeessân Suáđigil kieldâ Laapi palgâs kuávlust já ohtâ värijeessân jieškote-uv mainâšum kieldâst. Lasseen ohtâ jeessân já värijeessân väljejuuččij sämikuávlu ulguubeln.
Iävtukkâsasâttem
Iävtukkâs sämitige valjáid uážučcij asâttiđ ucemustáá love jienâvuoigâdvuođâlii vuáđudem väljejeijeeservi. Laahân iävtuttuvvoo lasettiđ njuolgâdus väljejeijeeseervij máhđulâšvuođâst rähtiđ ohtsâšlistoid. Tienuuvt ovdâmerkkân siämmáá ulmijd viggee iävtukkâsâi väljejeijeeseervih puávtâččii rähtiđ ohtsâšlisto já finniđ liiston kullee iävtukkâsâi jienâmeerijd luhhumnáál ohtsâšlisto pyerrin.
Jienâstem
Jienâvuoigâdvuođâlij máhđulâšvuotâ jienâstiđ sämitige vaaljâin viggoo rähtiđ älkkeebin. Pargojuávkku iävtut, ete jienâstemäššikiirjij postâvuolgâttem vaaljâlävdikoodán ij innig puátteevuođâst ličij tárbu toimâttiđ kirjettum vuolgâttâssân. Lasseen asâttâllâm iävtuttuvvoo tievâsmittiđ nuuvt, ete äššikiirjijd puávtâččij macâttiđ peic vaaljâlävdikode toimâttâhân, meid vaaljâlävdikode almottâm soojijd. Tággáár eres saje puávtâččij leđe ovdâmerkkân jottee jienâstemlinjâšauto. Taat išediččij tai sämmilij jienâvuoigâdvuođâ kevttim, kiäh ääsih kukken kiidâs jienâstemsoojijn.
Sämitige toimâväldi já pargoh
Asâttâllâm sämitige toimâvääldist já pargoin iävtuttuvvoo tievâsmittiđ mainâšumáin tige pargoost ovdediđ sämmilij algâaalmugvuoigâdvuođâ olášum. Ulmen lii návt čäittiđ tom, ete sämitiigán kuleh sämmilij kulttuurjiešhaaldâšmist huolâtteijee toimâorgaanin meid sämikulttuur já algâaalmugvuoigâdvuođâi aktiivlâš oovdedmân viggoo pargoh. Laahân iävtuttuvvoo meid lasettiđ njuolgâdus sämikulttuur kuávdášlâš jiešvuovijn.
Sämitige toimâvääldist meridiđ ton pargoid kullee aašijn asâttuvvooččij puátteevuođâstuv sierâ. Pargojuávkku tiäddut, ete lii tehálâš juátkiđ pargo sierânâslahâasâttem oovdedmân sämitige sajattuv nanosmittee sundán.
Pargojuávkku iävtut, ete sämitigge ráhtáèèij puátteevuoðâst ihásâš muštâluš njuolgist ovdâskoodán ige innig staatârááðán haldâttâs muštâluš rähtim várás. Ovdâskoodán šodâèèij návt tááláást eenâb kuávdásmittum máhðulâšvuotâ miäruštâllâð sämmilijd kyeskee aašij tile já ovdánem. Iävtuttâs meid tiäddut sämitige sajâttuv jiešhaldâšemorgaanin.
Laahân iävtuttuvvoo väldiđ sämitige čuákkim kyeskee njuolgâdus tast, ete tige čuákkim meerrid prinsiiplávt merhâšittee já vijđáht vaikutteijee aašijn, jis ääši huáppuvuođâ tiet ij eres čuávu. Iävtuttâs västid sämitige pargo-oornig tááláá asâttâllâm ääšist. Njuolgâdus tárguttâssân lii tiäduttiđ sämitige sajattuv sämmilij alemuu ovdâstem- já miärádâstoohâmorgaanin.
Aalgâvuoigâdvuotâ
Pargojuávkku iävtut laahân lasettemnáál uđđâ njuolgâdus ucemustáá čyetivittlov jienâvuoigâdvuođâlij sämmilij vuoigâdvuođâst toohâđ sämitiigán alguu tige pargoid kullee aašijn. Aalgâvuoigâdvuotâ ličij uđđâ aalmuglâštääsi vaikuttem vyehi sämitige tooimâst.
Ohtsâštoimâkenigâsvuotâ
Sämitiggelaavâ asâttâllâm virgeomâhái kenigâsvuođâst já sämitige pargoost ráđádâllâđ sämmilij algâaalmugvuoigâdvuođáid vaikutteijee tooimâin iävtuttuvvoo tärhistiđ nuuvt, ete tast šodâččij virgeomâhái já sämitige oovtâstpargo ovdebáá eenâb tiädutteijee.
Iävtuttâs mield virgeomâhááh já almolâš haldâttâhpargo tipšooh ráđádâleh ohtsâšibárdâsân viggámáin sämitiggijn sämikuávlust olášuttittee já vaikuttâsâi peeleest toos ulâtteijee sehe eres eromâšávt sämikielân teikâ -kulttuurân teikâ sämmilij sajattâhân já vuoigâdvuođáid algâaalmugin vaikutteijee merhâšittee tooimâin. Taan tárguttâsâst virgeomâhááh värideh sämitiigán olmâáigásâš máhđulâšvuođâ uásálistiđ tooimâi valmâštâlmân.
Iävtuttâs vijđediččij ráđádâllâmkenigâsvuođâ pirrâdâhân kullee aašij syergi. Ráđádâlmeh kolgâččii iävtuttâs mield toollâđ puoh tagarijn merhâšittee tooimâin moh vaikutteh eromâšávt sämikielân teikâ -kulttuurân teikâ sämmilij sajattâhân teikâ vuoigâdvuođáid algâaalmugin tast peerusthánnáá, ulâtteh-uv tooimâ koskâttem vaikuttâsah sämikuávlun. Tágáreh pyehtih leđe ovdâmerkkân sämikielân lohtâseijee tooimah.
Ráđádâlmijn kolgâččij iävtuttâs mield rähtiđ pevdikirje. Virgeomâhái já tai toimâvááldán kullee aašij maaŋgânálásâšvuođâ tiet laavâst ij iävtuttuu asâttiđ ráđádâlmij eres häämi-iävtuin.
Virgeomâhái tááláá vuáháduvah ráđádâllâđ sämitiggijn molsâšuveh. Virgeomâhái koskân láá meid lamaš jieškote-uvlágáneh ibárdâsah ráđádâllâmkenigâsvuođâ pirrâdâhân kullee aašijn siämmáá ko ráđádâlmij luándust já merhâšuumeest. Pargojuávhu mielâst staatârääđi pirrâduvvâst lii-uv tárbulâš pehtilittiđ tieđettem taan kenigâsvuođâst já vuáttámušáid vuáđuduvvee šiev vuáháduvvâin kenigâsvuođâ tevdiimân. Virgeomâhái kiävtun kalga rähtiđ ääšist ravvuid.
Sämitige toimâ
Sämitige čuákkim saavâjođetteijest iävtuttuvvoo kevttiđ nomâttâs sahâalmai. Sahâalmaa já tige stiivrâ saavâjođetteijee pargoh iävtuttuvvojeh iäruttiđ nubijdis. Puátteevuođâst stiivrâ saavâjođetteijee já värisaavâjođetteijee iävá puávtáččii toimâđ sahâalman ige värisahâalman. Tárguttâssân lii čielgâsmittiđ tige čuákkim já stiivrâ väldi- já ovdâsvástádâskoskâvuođâid. Pargoi tággáár iäruttâllâm čäittiiččij uásildis sämitige čuákkim sajattuv sämmilij alemuu ovdâstem- ja miärádâstoohâmorgaanin sehe stiivrâ sajattuv eromâšávt aašijd tige čuákkimân valmâstellee já čuákkim miärádâsâid olášuttee toimâorgaanin. Ulmen lii meid lasettiđ stiivrâ saavâjođetteijee máhđulâšvuođâid vuáijuđ pargosis stiivrâ pargo váldutoimâlâš jođetteijen. Lasseen iävtuttuvvoo, ete siämmáá ulmuu puávtáččii valjiđ stiivrâ saavâjođetteijen enâmustáá kuulmâ maŋalâs toimâpajan.
Laahân iävtuttuvvoo lasettiđ njuolgâdus sämitige máhđulâšvuođâst meridiđ pargooornigist, ete tige toimâorgaan čuákkimân puáhtá uásálistiđ teknisii tiäđusirdemtäävi vievâst. Ulmen lii návt älkkeedittiđ sämitige toimâorgaanij keevâtlii toimâm já ucediđ maađhâšmân lohtâseijee koloid.
Virgeovdâsvástádâs
Rikoslaavâ njuolgâdusah virgerikkosâin iävtuttuvvojeh tievâsmittiđ nuuvt, ete sämitige palvâlusâst orroo siämmáá ko sämitige luáttámušpargoost orroo olmooš kulluuččij puátteevuođâst rikoslaavâ virgeovdâsvástádâs kyeskee asâttâllâm pirrâdâhân.
Nubástusuuccâm
Pargojuávkku iävtut tärhistemnáál njuolgâdusâid nubástusucâmist sämitige toimâorgaanij miärádâssáid.
Sämitige stiivrâ miärádâsân uážuččij iävtuttum váldunjuolgâdus mield vaattâđ njuolgim tige čuákkimist. Sämitige lävdikode já eres toimâorgaan miärádâsân oppeet njuolgim uážuččij uuccâđ tige stiivrâst. Njuolgimvátámâš vuáđuld adelum miärádâsân uážuččij uuccâđ nubástus väidimáin haldâttâhriähtán. Haldâttâhrievti miärádâsân uážžu iävtuttâs mield uuccâđ nubástus väidimáin tuše, jis haldâttâhriehti mieđeet väidimlove.
Vaaljâlävdikode miärádâsâst ulmuu ucâmušân šoddâđ sämmilâžžân merkkejuđ vaaljâluvâttâlmân siämmáá ko lävdikode miärádâsân vaaljâluvâttâlmist meddâlistmist kyeskee ääšist uážuččij puátteevuođâst vaattâđ njuolgim sämitige čuákkimist. Čuákkim miärádâsân oppeet uážuččij uuccâđ nubástus väidimáin alemuu haldâttâhriähtán.
Tärhibeh njuolgâdusah já miärádâsah
Sämitige jiešhaaldâšlâš sajattuv tiet pargojuávkku iävtut, ete sämitige kyeskee asâttâllâm olášuttoo válduášálávt lavváin já sämitige jieijâs tuhhiittem pargo-oornigáin. Sämitige vaaljâi teknisluándusâš asâttâllâm ličij ton tááhust puátteevuođâst-uv ääšimiäldásâš adeliđ riehtiministeriö asâttâssáin.
