Saamelainen
Saamelaiskäräjälain säännöstä saamelaisen määritelmästä ehdotetaan tarkistettavaksi. Säännös sisältäisi voimassa olevan lain tapaan subjektiivisen kriteerin lisäksi myös objektiivisia perusteita.
**Saamelaisena tarkoitettaisiin ehdotuksen mukaan henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen että **
- hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on sukuyhteisössään oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään tai että
- hän on omaksunut sukuyhteisössään saamelaiskulttuurin ja ylläpitänyt yhteyttä siihen tai että
- ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu nyt ehdotettavan lain mukaan merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.
Laissa ei siten enää pidettäisi henkilöä saamelaisena pelkästään sillä perustella, että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa.
Ehdotuksessa on toisaalta otettu huomioon saamelaisten alkuperäiskansana harjoittaman kulttuurin moninaisuus, eri saamen kielet samoin kuin saamelaiskulttuurin harjoittamisen erilaiset tavat ja muodot.
Säännökseen ehdotetaan lisättäväksi maininta, jonka mukaan saamelaiskäräjät käsittelee hakemukset saamelaisten ottamiseksi vaaliluetteloon ja ilmoitukset vaaliluettelosta poistamiseksi. Maininnan tarkoituksena on tuoda esiin saamelaisten ryhmähyväksynnän merkitys.
Vaalilautakunta
Saamelaiskäräjien vaalilautakunta toimeenpanee saamelaiskäräjien vaalit ja laatii siihen liittyen vaaliluettelon äänioikeutetuista. Vaalilautakunta päättää hakemuksesta saamelaisen merkitsemisestä vaaliluetteloon. Tämän tehtävän periaatteellisen merkityksen vuoksi on tärkeää, että Suomessa puhuttavat eri saamen kielet ja kulttuurimuodot tulevat vaalilautakunnassa edustetuiksi. Tästä ehdotetaan lakiin otettavaksi nimenomainen maininta. Lisäksi vaalilautakunnan kokoonpanoa ehdotetaan laajennettavaksi niin, että vaalilautakuntaan kuuluisi puheenjohtajan lisäksi kuusi jäsentä nykyisen neljän asemesta.
Nykyisin vaalilautakunta käsittelee hakemuksia vaaliluetteloon ottamiseksi vain vaalivuosina. Vaaliluetteloon hakeutumista pyritään ehdotuksessa helpottamaan. Lakiin ehdotetaan sen vuoksi otettavaksi säännös, jonka mukaan vaalilautakunnan on käsiteltävä hakemukset vaaliluetteloon ottamiseksi ja ilmoitukset luettelosta poistamiseksi ilman aiheetonta viivytystä. Hakemusten käsittely muuttuisi siten jatkuvaluonteiseksi.
Saamelaiskäräjien kokoonpano
Saamelaiskäräjille ehdotetaan valittavaksi nykyisen 21 jäsenen asemesta 25 jäsentä. Varajäseniä valittaisiin viisi.
Lain sääntelyä kuntakiintiöistä ehdotetaan tarkistettavaksi niin, että kiintiöt vastaisivat nykyistä paremmin saamelaisten kotiseutualueen kunnissa asuvien äänioikeutettujen saamelaisten lukumäärää. Kotiseutualueen kunnista valittaisiin ehdotuksen mukaan vähintään viisi jäsentä Inarin kunnasta, neljä jäsentä Utsjoen kunnasta, kolme jäsentä Enontekiön kunnasta ja kaksi jäsentä Sodankylän kunnan Lapin paliskunnan alueelta ja yksi varajäsen kustakin mainitusta kunnasta. Lisäksi yksi jäsen ja varajäsen valittaisiin saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelta.
Ehdokasasettelu
Ehdokkaan saamelaiskäräjien vaaleihin saisi asettaa vähintään kymmenen äänioikeutetun perustama valitsijayhdistys. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös valitsijayhdistysten mahdollisuudesta muodostaa yhteislistoja. Siten esimerkiksi samoihin tavoitteisiin pyrkivien ehdokkaiden valitsijayhdistykset voisivat muodostaa yhteislistan ja saada listaan kuuluvien ehdokkaiden äänimäärät luetuiksi yhteislistan hyväksi.
Äänestäminen
Äänioikeutettujen mahdollisuutta äänestää saamelaiskäräjien vaaleissa pyritään helpottamaan. Työryhmä ehdottaa, että äänestysasiakirjojen postilähetystä vaalilautakunnalle ei enää vastaisuudessa olisi tarpeen toimittaa kirjattuna lähetyksenä. Lisäksi sääntelyä ehdotetaan täydennettäväksi siten, että asiakirjat voisi palauttaa paitsi vaalilautakunnan toimistoon, myös vaalilautakunnan ilmoittamiin paikkoihin. Tällainen muu paikka voisi olla esimerkiksi kiertävä äänestysbussi. Tämä helpottaisi niiden saamelaisten äänioikeuden käyttämistä, jotka asuvat kaukana kiinteistä äänestyspaikoista.
Saamelaiskäräjien toimivalta ja tehtävät
Sääntelyä saamelaiskäräjien toimivallasta ja tehtävistä ehdotetaan täydennettäväksi maininnalla käräjien tehtävästä edistää saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien toteutumista. Tarkoitus on tällä tavoin ilmentää sitä, että saamelaiskäräjille kuuluu saamelaisten kulttuuri-itsehallinnosta huolehtivana toimielimenä myös saamelaiskulttuurin ja alkuperäiskansaoikeuksien aktiiviseen edistämiseen tähtääviä tehtäviä. Lakiin ehdotetaan myös lisättäväksi säännös saamelaiskulttuurin keskeisistä piirteistä.
Saamelaiskäräjien toimivallasta päättää sen tehtäviin kuuluvista asioista säädettäisiin vastaisuudessakin erikseen. Työryhmä korostaa, että on tärkeää jatkaa työtä erityislainsäädännön kehittämiseksi saamelaiskäräjien asemaa vahvistavaan suuntaan.
Työryhmä ehdottaa, että saamelaiskäräjät laatisi vastaisuudessa vuosittaisen kertomuksen suoraan eduskunnalle eikä enää valtioneuvostolle hallituksen kertomuksen laatimista varten. Eduskunnalle tarjoutuisi tällä tavoin nykyistä keskitetympi mahdollisuus arvioida saamelaisia koskevien asioiden tilaa ja kehitystä. Ehdotus myös korostaa saamelaiskäräjien asemaa itsehallintoelimenä.
Lakiin ehdotetaan otettavaksi saamelaiskäräjien kokouksen toimivaltaa koskeva säännös siitä, että käräjien kokous päättää periaatteellisesti merkittävistä ja laajakantoisista asioista, jollei asian kiireellisyydestä muuta johdu. Ehdotus vastaa saamelaiskäräjien työjärjestyksen nykyistä sääntelyä asiasta. Säännöksen tarkoituksena on korostaa saamelaiskäräjien kokouksen asemaa saamelaisten ylimpänä edustus- ja päätöksentekoelimenä.
Aloiteoikeus
Työryhmä ehdottaa lakiin lisättäväksi uuden säännöksen vähintään sadanviidenkymmenen äänioikeutetun saamelaisen oikeudesta tehdä saamelaiskäräjille aloite käräjien tehtäviin kuuluvissa asioissa. Aloiteoikeus olisi uusi kansalaistason vaikuttamisen muoto saamelaiskäräjien toiminnassa.
Yhteistoimintavelvoite
Saamelaiskäräjälain sääntelyä viranomaisten velvollisuudesta ja saamelaiskäräjien tehtävästä neuvotella saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksiin vaikuttavista toimenpiteistä ehdotetaan tarkistettavaksi viranomaisten ja saamelaiskäräjien yhteistyötä aiempaa painottavammaksi.
Ehdotuksen mukaan viranomaiset ja julkista hallintotehtävää hoitavat neuvottelevat yhteisymmärrykseen pyrkien saamelaiskäräjien kanssa saamelaisten kotiseutualueella toteutettavista ja vaikutuksiltaan sinne ulottuvista sekä muista erityisesti saamen kieleen tai kulttuuriin taikka saamelaisten asemaan ja oikeuksiin alkuperäiskansana vaikuttavista merkittävistä toimenpiteistä. Tässä tarkoituksessa viranomaiset varaavat saamelaiskäräjille oikea-aikaisen mahdollisuuden osallistua toimenpiteiden valmisteluun.
Ehdotus laajentaisi neuvotteluvelvollisuuden piiriin kuuluvien asioiden alaa. Neuvottelut olisi ehdotuksen mukaan käytävä kaikista sellaisista merkittävistä toimenpiteistä, jotka vaikuttavat erityisesti saamen kieleen tai kulttuuriin taikka saamelaisten asemaan tai oikeuksiin alkuperäiskansana siitä riippumatta, ulottuvatko toimenpiteen välittömät vaikutukset saamelaisten kotiseutualueelle. Tällaisia voivat olla esimerkiksi saamen kieleen liittyvät toimenpiteet.
Neuvotteluista tulisi ehdotuksen mukaan laatia pöytäkirja. Viranomaisten ja niiden toimivaltaan kuuluvien asioiden moninaisuuden vuoksi laissa ei ehdoteta säädettäväksi neuvottelujen muista muotovaatimuksista.
Viranomaisten nykyiset käytännöt neuvotella saamelaiskäräjien kanssa vaihtelevat. Viranomaisten keskuudessa on myös ollut eri käsityksiä neuvotteluvelvollisuuden piiriin kuuluvista asioista samoin kuin neuvottelujen luonteesta ja merkityksestä. Työryhmän mielestä valtioneuvoston piirissä onkin aiheellista tehostaa tiedottamista tästä velvollisuudesta ja kokemuksiin perustuvista hyvistä käytännöistä velvollisuuden täyttämiseksi. Viranomaisten käyttöön on syytä laatia asiasta ohjeet.
Saamelaiskäräjien toiminta
Saamelaiskäräjien kokouksen puheenjohtajasta ehdotetaan käytettävän nimikettä puhemies. Puhemiehen ja käräjien hallituksen puheenjohtajan tehtävät ehdotetaan eriytettäviksi toisistaan. Vastaisuudessa hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ei voisi toimia puhemiehenä eikä varapuhemiehenä. Tarkoituksena on selkeyttää käräjien kokouksen ja hallituksen valta- ja vastuusuhteita. Tehtävien tällainen eriyttäminen ilmentäisi osaltaan saamelaiskäräjien kokouksen asemaa saamelaisten ylimpänä edustus- ja päätöksentekoelimenä sekä hallituksen asemaa ennen muuta asioita käräjien kokoukselle valmistelevana ja kokouksen päätöksiä täytäntöönpanevana toimielimenä. Tavoitteena on myös lisätä hallituksen puheenjohtajan mahdollisuuksia keskittyä tehtäväänsä hallituksen työn päätoimisena johtajana. Lisäksi ehdotetaan, että sama henkilö voitaisiin valita hallituksen puheenjohtajaksi enintään kolmeksi perättäiseksi toimikaudeksi.
Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös saamelaiskäräjien mahdollisuudesta määrätä työjärjestyksessä, että käräjien toimielimen kokoukseen voi osallistua teknisen tiedonvälitystavan avulla. Tarkoituksena on tällä tavoin helpottaa saamelaiskäräjien toimielinten käytännön toimintaa ja vähentää matkustamiseen liittyviä kustannuksia.
Virkavastuu
Rikoslain säännöksiä virkarikoksista ehdotetaan täydennettäväksi niin, että saamelaiskäräjien palveluksessa oleva samoin kuin saamelaiskäräjien luottamustehtävässä oleva henkilö kuuluisi vastaisuudessa rikoslain virkavastuuta koskevan sääntelyn piiriin.
Muutoksenhaku
Työryhmä ehdottaa tarkistettavaksi säännöksiä muutoksenhausta saamelaiskäräjien toimielinten päätöksiin.
Saamelaiskäräjien hallituksen päätökseen saisi ehdotetun pääsäännön mukaan vaatia oikaisua käräjien kokoukselta. Saamelaiskäräjien lautakunnan ja muun toimielimen päätökseen taas oikaisua saisi hakea käräjien hallitukselta. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Hallintooikeuden päätökseen saa ehdotuksen mukaan hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Vaalilautakunnan päätöksestä henkilön hakemukseen tulla saamelaisena merkityksi vaaliluetteloon samoin kuin lautakunnan päätökseen vaaliluettelosta poistamista koskevassa asiassa saisi vastaisuudessa vaatia oikaisua saamelaiskäräjien kokoukselta. Kokouksen päätökseen taas saisi hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Tarkemmat säännökset ja määräykset
Saamelaiskäräjien itsehallinnollisen aseman vuoksi työryhmä ehdottaa, että saamelaiskäräjiä koskeva sääntely toteutetaan pääsääntöisesti lailla ja saamelaiskäräjien itsensä hyväksymällä työjärjestyksellä. Saamelaiskäräjien vaalien teknisluonteinen sääntely olisi sen sijaan vastaisuudessakin asianmukaista antaa oikeusministeriön asetuksella.
