Lähes puolet intialaisiin it-yrityksiin siirretyistä suomalaisista työntekijöistä on eronnut tai erotettu. Alan ammattiliiton mukaan työpanoksen korvaavat intialaiset työntekijät, joiden tarkkaa määrää yritykset eivät toistaiseksi ole kertoneet. Yt-lain mukaan luvut pitäisi antaa luottamusmiehille.
Merkittäviä ulkoistuksia intialaisyrityksiin ovat tehneet Nokia, Elisa ja UPM. Lähes tuhat työntekijää on ulkoistettu intialaisten Tatan ja HCL:n palvelukseen. Luottamusmiehiltä saatujen tietojen mukaan ulkoistuksia ovat tyypillisesti seuranneet irtisanomiset intialaisyrityksissä. Jos tarkastellaan Nokialta ja UPM:ltä ulkoistettuja työntekijöitä, lähes puolet heistä on eronnut tai erotettu.
UPM ulkoisti vuonna 2012 HCL-yritykseen 150 työntekijää, joista irtisanottiin yt-neuvotteluiden seurauksena 40 ihmistä.
Nokialta HCL:n leipiin siirtyi alkuvuonna 210 työntekijää, joista irtisanottiin neuvotteluiden jälkeen yli sata.
Tata Consulting Services -yhtiön palvelukseen siirtyi alkuvuonna noin 460 Nokian työntekijää. Luottamusmiesten mukaan noin 30 heistä irtisanoutui itse jo yt-neuvotteluiden aikana. 160 työntekijää erosi itse ja sai eropaketin. Lisäksi 33 irtisanottiin yt-neuvotteluiden seurauksena.
HCL:n työntekijöiksi on siirtynyt myös 26 Hewlett-Packardin ammattilaista, jotka ovat parhaillaan yt-neuvotteluiden piirissä.
Irtisanoutumisia on tullut myös yt-neuvotteluiden jälkeen. Monen työinto on kuollut, kertoo Uuden insinööriliiton neuvottelujohtaja Ismo Kokko.
- Yrityksiin tulee ulkopuolista väkeä Intiasta. Sitten suomalaisen työntekijän tärkein työtehtävä on siirtää oma ammattitaito toisille ihmisille ja itse hän on epätietoinen mitä tämän jälkeen tapahtuu. Tämä vie kaiken motivaation, kuvaa tilannetta Uuden insinööriliiton neuvottelujohtaja Ismo Kokko.
Tietoja intialaisista kaivataan
Intialaisyritysten toimintatavat ovat jotakin muuta kuin mihin ammattiliitto on tottunut. Esimerkiksi Tata-jätti ei kuulu työnantajaliittoon Teknologiateollisuuteen. Tämän vuoksi työriitoja ei voi viedä työtuomioistuimeen, vaan ne on käsiteltävä käräjäoikeuksissa. Tämä voi olla hidasta, kertoo työoikeudesta vastaava professori Niklas Bruun Helsingin yliopistosta.
- Oikeusprosessi voi olla kallis ja hankala. Käräjäoikeuden ratkaisuun menee tyypillisesti pari vuotta, työtuomioistuimessa sama tapahtuu muutamassa kuukaudessa, hän sanoo.
Ammattiliitto on tuskastunut myös siihen, että luottamusmiehet eivät ole toistuvista pyynnöistä huolimatta saaneet tietoa Intiasta Suomeen tulleiden työntekijöiden määrästä. Ismo Kokko katsoo että yritykset salailevat tietoja tarkoituksella.
- Yt-neuvotteluissa luottamusmiehille pitäisi kertoa, keitä he edustavat, mutta yritykset eivät tästä huolimatta kerro meille lukuja työntekijöiden määrästä. Käytännössä emme tiedä keitä nämä intialaiset ovat ja kuinka paljon heitä tarkalleen on, kertoo neuvottelujohtaja Ismo Kokko.
Työoikeuden professori Niklas Bruun muistuttaa, että yt-lain mukaan yli 50 hengen työnantajan tulee antaa tiedot luottamushenkilöille.
Yle on viikon ajan pyytänyt toistuvasti Tatalta ja HCL:ltä tietoja henkilöstömääristä sekä vastuuhenkilöiden kommentteja. Yritykset eivät ole toistaiseksi antaneet tarkkoja vastauksia kysymyksiin. Kaikki tätä juttua varten haastatellut suomalaisyritykset vastasivat kyselyihin saman päivän aikana.