Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suomella on vielä tekemistä, jos halutaan päästä tavoitteeseen uusiutuvan energian käytössä.
Uusiutuvien energialähteiden osuus on kasvanut hieman, mutta jatkossa sen pitäisi kasvaa huomattavasti enemmän. Näin siitäkin huolimatta, että ministerit ovat puhuneet uusiutuvan energian puolesta läpi vuosituhannen alun.
Seuraavan yhdeksän vuoden aikana kasvua pitäisi kertyä 6,2 prosenttiyksikköä, kun kuluneen seitsemän vuoden aikana sitä oli 2,8 prosenttiyksikköä. Vauhdin olisi siis jopa kaksinkertaistuttava, jos mittarina käytetään EU:n tämänhetkisiä tilastoja kaikesta energiankulutuksesta. Tavoite on, että vuonna 2020 uusiutuvaa on 38 prosenttia energiasta.
Uusiutuvilla energialähteillä halutaan korvata etenkin ulkomailta tuotavia uusiutumattomia polttoaineita, jotka rasittavat ilmastoa ja Suomen kauppatasetta.
Toistaiseksi tavoitteissa
VTT:n tutkijaa menneiden vuosien matala kasvu ei vielä huoleta. Kasvu on alun perinkin ajateltu loppua kohti kiihtyväksi ja tähän asti saavutettu kasvu sopii alkuperäisiin suunnitelmiin. Lohtua tuovat myös uunituoreet kansalliset tilastot, joiden mukaan uusiutuvien energialähteiden osuus on kasvanut vuoden 2011 jälkeen.
Mutta kiritarve on todellinen.
– Tämä lisäystarve on niin merkittävä, että emme voi vain jatkaa nykymalliin, arvioi energia- ja metsäteollisuuden teknologiajohtaja Satu Helynen VTT:ltä.
Taantuma on helpotus – nousukausi uhka
Loppukiriä ei helpota se, että nykytilanteesta on osin kiittäminen taantumaa. Vaikutus on suuri, koska teollisuus kuluttaa puolet Suomen energiasta. Etenkin metalliteollisuuden huonot ajat ovat vähentäneet energian kulutusta.
Toisaalta suurin yksittäinen uusiutuvan energian käyttötapa on metsäteollisuuden jäteliemien poltto, joka on taantuman takia vähentynyt. Taantuma on myös hillinnyt uusiutumattomien energialähteiden hinnannousua ja pitänyt ne edelleen suomalaisille laitoksille houkuttelevina vaihtoehtoina.
Taantuman moninaisista vaikutuksista voit lukea lisää omasta artikkelista.
VTT arvioi, että taantuman eri vaikutukset ovat kokonaisuudessaan helpottaneet uusiutuvan energian tavoitteisiin pääsyä.
Tähän mennessä taantuma on helpottanut tilannetta
– Tähän mennessä taantuma on helpottanut tilannetta, koska energian kulutus on taittunut. Toivottavasti nousukausi koetaan etenkin metsäteollisuudessa. Sen tuotannon lisääminen auttaisi meitä saavuttamaan uusiutuvan energian tavoitteita, sanoo Helynen.
Tästä näkökulmasta huonoin vaihtoehto olisi se, että metalliteollisuus lähtee kasvuun ja metsäteollisuus rämpii. Jos vielä taantumasta suhteellisen hyvin selvinnyt kemianteollisuus nousee entisestään, Suomen tavoitteet uhkaavat karata ulottumattomiin.
Lisäveroja uusiutumattomille?
Uusiutumattomien polttoaineiden hintoja on pitänyt alhaalla taantuman lisäksi Yhdysvaltojen energiapolitiikka. Sikäläisten liuskekaasuvarantojen hyödyntäminen on pitänyt etenkin kivihiilen hinnan matalammalla kuin mitä vuosituhannen alkupuolella povattiin.
Näyttää siltä, että fossiilisten polttoaineiden hinta ei nouse riittävän korkealle.
– Näyttää siltä, että fossiilisten polttoaineiden hinta ei tule nousemaan niin korkealle, että se yksin saisi aikaan ne tarvittavat investoinnit uusiutuviin energialähteisiin. Tarvitaan poliittisia toimia, että investoinnit toteutuvat, arvioi VTT:n Helynen.
Esimerkiksi Ruotsissa uusiutuvaa energiaa käytetään merkittävästi enemmän kuin Suomessa. Suurin syy on vesivoima, mutta myös energialähteiden verotus- ja tukipolitiikka vaikuttavat. Kivihiilestä ja maakaasusta on tehty niin kalliita, että on kannattavampaa polttaa biomassaa, jota tuodaan runsaasti myös maan rajojen ulkopuolelta. Myös liikenteen biopolttoaineita tuodaan paljon ulkomailta. Tuulivoimassa länsinaapuri on ottanut roiman etumatkan.
Tuulelta odotetaan paljon – kasvu tyssäsi vuonna 2012
Suomen energiatilastoista tuulivoimaa on vielä vaikea erottaa. Vuonna 2012 tuulivoimalla tuotettiin sähköä alle puoli terawattituntia. Vuonna 2020 tuotannon pitäisi olla kuusi terawattituntia. Tämä olisi viisi prosenttia kaikista uusiutuvista energialähteistä. Tuulimyllyinä laskettuna tavoite tarkoittaa noin tuhatta kappaletta.
Tuuli voi yllättää myönteisesti tai kielteisesti.
– Hankkeita on vireillä moninkertaisesti enemmän, kuin mitä tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan. Kyse on nyt siitä, että luvat hankkeille saadaan, löytyy rahoitus ja nykyinen tukimekanismi säilyy, sanoo VTT:n Helynen.
Vuonna 2012 tuulivoiman kasvu käytännössä pysähtyi – lisäystä oli terawattitunnin sadasosa.
Lupien saamista vaikeuttaa kansalaisten vastustus. Aistittavien maisema- ja meluhaittojen lisäksi hankkeita jarruttavat epäilykset matalataajuisten äänten terveysvaikutuksista. Myös tuulivoimaloiden vaikutus puolustusvoimien tutkiin ja muuttolintujen reitteihin aiheuttavat päänvaivaa.
Rakennuksia lämmitetään paljon fossiilisilla
Paljon merkitystä on myös sillä, kuinka paljon rakennusten lämmittämiseen tarvitaan energiaa ja mistä se tulee. Nykyisellään rakennusten lämmitykseen käytetään neljäsosa kaikesta energiasta.
– Fossiilisia polttoaineita käytetään vielä aika paljon myös rakennusten lämmityksessä. Siellähän lämpöpumppujen määrä on lisääntynyt todella nopeasti ja sinne on asetettu myös isot tavoitteet. Aurinkoenergian osalta tavoitteita ei edes lyöty lukkoon energia- ja ilmastostrategiassa, eli sieltä saadaan jonkin verran apuja, jos aurinkoenergian käyttö lisääntyy niin kuin nyt näyttää, sanoo Helynen.
Energiatehokkuus jäämässä tavoitteista
Energian käytön vähentämistä vaaditaan myös muualta kuin rakennusten lämmittämisestä.
Ilmasto- ja energiastrategian säästötavoitetta ei saavuteta
– Meidän pitäisi ylipäänsä vähentää energiankulutusta vähintään 11 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Ymmärtääkseni vuoden 2008 ilmasto- ja energiastrategian säästötavoitetta ei saavuteta, arvioi ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Taina Nikula.
Velvoitteet tekevät liikenteen polttoaineista uusiutuvampia
Uusiutuvien osuus liikenteen polttoaineista on helpoin ennustettava. Polttoaineen toimittajille kun on asetettu selkeät velvoitteet siitä, kuinka suuri osa vuoden aikana myydystä polttoaineesta on oltava uusiutuvista energialähteistä peräisin. Suurten kuluttajamassojen vähäinen kiinnostus polttoaineiden alkuperää kohtaan tuskin kirittää bensa-asemia ylittämään velvoitteita.
Tosin se mikä on uusiutuvaa tänään, ei ole sitä tulevaisuudessa, jos ympäristöjärjestöt saavat tahtonsa läpi.
EU:n laskentatapa ei edellytä kaikkien päästöjen huomioimista.
– Tällä hetkellä valtaosa EU:n alueella käytettävästä liikenteen biopolttoaineesta on kasviöljypohjaista dieseliä, jonka todelliset päästöt ovat samalla tasolla tai jopa suuremmat kuin perinteisten polttoaineiden. EU:n laskentatapa ei tällä hetkellä edellytä kaikkien biopolttoaineiden päästöjen huomioimista, joten laskennallisesti kasviöljypohjaiset dieselit vähentävät päästöjä, sanoo Greenpeacen energiavastaava Kaisa-Reeta Koskinen.
Puolet uusiutuvista vuonna 2050
Vaikka viime vuosien kehitys on ollut hidasta, kasvunvaraa on, arvioi bioenergiatutkija Helynen.
– Rajoihin on vielä pitkä matka. Hyvä esimerkki on tuulivoima, meillä on todella paljon rannikkoa, merialueita ja tuntureita. Bioenergiankin käyttöä voidaan kasvattaa vielä 50 prosenttia. Omissa skenaarioissamme päädyimme siihen, että vuoteen 2050 mennessä uusiutuvien osuus saadaan selvästi yli puoleen energian käytöstä.
Lainattujen henkilöiden lisäksi juttua ovat kommentoineet ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Tanja Nikula, työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastaja Bettina Lemström, EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström, sekä tilastokeskuksen Minna Niininen ja Leena Timonen