Artikkeli on yli 10 vuotta vanha

Avioerolasten vuoroasuminen ei ole edelleenkään yleistä Suomessa

Avioerolasten asuminen vuoroviikoin eri vanhempien luona on Suomessa vielä melko harvinaista. Ruotsissa jo neljä kymmenestä avioerolapsesta asuu puoliksi isän ja äidin luona. Niin sanottu vuoroasuminen on kuitenkin kovaa vauhtia yleistymässä Suomessakin, vaikka valtaosa lapsista jää yhä äidille eron sattuessa.

Kaksi tyttöä pöydän ääressä.
Espoolaiset Roosa (oik.) ja Milla Miettinen ovat jo kolme vuotta asuneet vuoroviikoin äidin ja isän luona. Kuva: Yle
  • Tuuli Toivanen

Espoolaiset Roosa ja Milla Miettinen ovat jo kolme vuotta asuneet vuoroviikoin äidin ja isän luona.

- Se on vaan kivaa, kun kahdessa eri kodissa voi leikkiä kaksilla eri tavaroilla, ettei vaan koko ajan samoilla, kuvailee 12-vuotias Roosa Miettinen.

Vuotta vanhempaa Milla Miettistä puolestaan ärsyttää se, että tavaroita joutuu muuttamaan usein.

- Minulla on aika paljon tavaraa yleensä, kun lähden kotoa. Se on aika ärsyttävää, kun jotain aina unohtuu.

Miettisille lasten vuoroasuminen oli avioeron vastaan tultua itsestäänselvyys, kertoo perheen äiti Sari Masalin-Miettinen.

- Me olemme molemmat aina olleet yhtä paljon lasten kasvatuksessa mukana, niin meille on luontevaa olla tällä tavalla vuoroviikoin. Lapset saavat olla sekä isän että äidin kanssa yhtä paljon.

Ruotsi on vuoroasumisen edelläkävijä

Ruotsissa vuoroasuminen on huomattavasti yleisempää kuin Suomessa. Ruotsissa neljä kymmenestä avioerolapsesta asuu tasan puoliksi äidin ja isän luona. Meillä lapsella voi olla vain yksi osoite, ja eronneiden lapsista 80 prosenttia jää äidille. Suomessa ei myöskään voi jakaa lapsilisää toisin kuin Ruotsissa.

Vuoroasuminen kuitenkin yleistyy Suomessa pikkuhiljaa. Tarkkoja lukuja avioerolasten asumisesta kahdessa paikassa ei ole, mutta viime aikoina vuoroasumisesta tehtyjen sopimusten määrä on kasvanut noin 20 % vuodessa. Viime vuonna sopimuksia tehtiin hieman vajaa 2500.

- Se kertoo todella hyvästä asiasta eli siitä, että yhä enemmän molemmat vanhemmat yhä varhemmin osallistuvat lasten ja perheen kanssa olemiseen, avaa Espoon perheasiain yksikön esimies Marjatta Karhuvaara.

Ruotsalaiset miehet ovat aktiivisia isiä

Ruotsalaisen lastenpsykologin mukaan vuoroasumisen yleisyys Ruotsissa kertoo siitä, että maassa äiti ja isä ovat jo melko tasavertaisia vanhempia.

- Lasken usein leikkiä ruotsalaisista isistä, jotka soittavat neuvolaa, että synnytimme Sixten-pojan viikko sitten ja nyt meillä on verenvuotoa. Kuin isät synnyttäisivät, imettäisivät ja vuotaisivat verta, nauraa Karolinska Institutetin tutkija Malin Bergström.

Ruotsalaisasiantuntija on vahvasti sitä mieltä, että vuoroasuminen on lapsen kannalta paras vaihtehto, jos vanhemmat eroavat.

Avioerolapsia työssään tapaava suomalaiskollega suhtautuu vuoroasumiseen varauksellisemmin.

- Se on hyvin lapsikohtaista. On lapsia, jotka on hyvinkin joustavia, mutta osa kokee sen hyvinkin raskaana. Tavarat ovat aina väärässä paikassa, ja jos he joutuvat postinkantajina olemaan, niin se on rankka rooli, pohtii lasten ja nuorten psykologi Sirkku Niemelä.

"Iskän luona tulee äitiä ikävä"

Miettisillä vuoroasuminen sujuu hienosti, vaikka välillä iskee ikävä puolin ja toisin.

- Se on välillä kurjaa, kun olen iskän luona, niin tulee helposti äitii ikävä, Roosa Miettinen pohtii.

Ikävä iskee myös vanhemmalle, kertoo äiti, Sari Masalin-Miettinen. Lapset eivät onneksi ole koskaan kaukana.

- Kyllä tämä järjestely varmaan sitä vaatii, että pystyy hankkimaan kodin siitä läheltä, sanoo Sari Masalin-Miettinen.