Suojalasien käytöstä muistutetaan aina uudenvuoden kynnyksellä. Harva tulee ajatelleeksi, että ilotulitteiden rätinältä kannattaa suojata silmien lisäksi korvat.
Erikoislääkäri suosittelee korvatulppia ja riittävän turvaetäisyyden huomioimista erityisesti rakettien sytyttäjille.
- Raketeista lähtee voimakkaita äänen painetasoja, sanoo korva-, nenä-, ja kurkkutautien erikoislääkäri Henri Lampikoski Kuuloliitosta.
Nykyään niin konserteissa kuin rakettien paukkeessa voi nähdä vauvoja, joiden korvat on suojattu valtavilla kuulokkeilla. Moni vanhempi unohtaa silti huolehtia omasta kuulostaan.
- Sekä aikuisella että lapsella on lähtökohtaisesti yhtä suuri riski saada meluvamma, muistuttaa erikoislääkäri.
Toki lapsella on vähemmän keinoja ilmaista, milloin melualtistus ylittää sietokyvyn, lisää Lampikoski.
Meluvamma voi syntyä hitaasti hiipien
Voisi ajatella, että kuulon kannalta on olennaista vain äänen voimakkuus. Todellisuudessa myös kestolla on väliä. Vaurioita voi syntyä sekä lyhyessä ajassa että ajan myötä, hitaasti hiipien.
- Melualtistuksen kesto on yhtä merkittävässä roolissa kuin äänen voimakkuus. Jos altistuu kovalle äänelle, altistus täytyy pitää lyhyenä. Esimerkiksi kovaäänisissä juhlissa kannattaa pitää välillä taukoa ja käydä vaikka haukkaamassa happea, jotta korvat saavat levätä.
Sekä aikuisella että lapsella on lähtökohtaisesti yhtä suuri riski saada meluvamma.
Henri Lampikoski
Ilotulitteista johtuvia tilapäisiä meluvammoja näkee päivystyksessä uutenavuotena melko paljon. Meluvammat kuitenkin tuppaavat jäämään silmävammojen varjoon.
- Meluvammat helpottavat yleensä parin päivän sisällä. Huonossa tapauksessa vammasta voi tulla pysyvä.
Kovan pamahduksen aiheuttama äkillinen tinnitus voi tuntua huomattavasti pahemmalta kuin pitkän ajan kuluessa pahentunut vaiva. Iän myötä kehittyneeseen tinnitukseen ehtii ikään kuin vähitellen sopeutua.
Yllättävää onkin, ettei tinnituksen voimakkuudella tai taajuudella ole merkitystä sen suhteen, miten suureksi haitan kokee.
- Tinnituksen laatu ei siis ole merkittävä tekijä siihen sopeutumisessa ja kuntoutumisessa vaan ennemmin se, miten ongelmaan suhtautuu.
Älä suojaa korvia toispuoleisesti
Korvatulpista liikkuu monenlaista tarinaa, joista osan voisi niputtaa suoraan urbaanien legendojen osastoon. Erään uskomuksen mukaan korvatulpat päässä nukkuminen voi aiheuttaa kuulovaurioita painevaihtelujen takia.
Erikoislääkärin mukaan tämä on äärimmäisen harvinaista. Yleensä kyse on ääniyliherkkyydestä, joka saattaa kehittyä kuulosuojainten liiallisen ja tarpeettoman käytön vuoksi.
- Tämä on ehkä enemmän urbaanin legendan puolella. Toki korvatulppia on monenlaisia ja osa saattaa väärinkäytettynä esimerkiksi jäädä korvakäytävään jumiin. Tiettyihin korvatulppatyyppeihin saattaa sisältyä pientä riskiä, mutta ei vahingollinen efekti sisäkorvaan asti ulotu, Lampikoski toteaa.
Jos melu tulee tulpallisen korvan puolelta, voi olla, ettei tulpaton korva ehdi reagoida ja suojautua.
Henri Lampikoski
Toisen uskomuksen mukaan on parempi olla kokonaan ilman tulppia kuin pitää korvatulppaa vain toisessa korvassa. Kovan äänen yllättäessä suojaamaton korva on erityisen altis vaurioille. Erikoislääkärin mukaan väitteessä on perää.
- Korvassa on tiettyjä mekanismeja, jotka suojaavat äkillisiltä voimakkailta ääniltä. Refleksin ansiosta lihas jännittää kuuloluuketjua niin, ettei se välittäisi voimakkaimpia melupiikkejä sisäkorvaan asti. Jos melu tulee tulpallisen korvan puolelta, voi olla, ettei tulpaton korva ehdi reagoida ja suojautua, lääkäri pohtii.
Parasta siis pitää tulpat kiltisti molemmissa korvissa.
Valikoiva kuulo ei ole vitsi
Entä mistä johtuu, että naiset tuppaavat heräämään vauvan itkuun huomattavasti helpommin kuin vastakkaisen sukupuolen edustaja? Korvatautien erikoislääkäri syyttää ilmiöstä valikoivaa kuuloa.
- Monesti puhutaan humoristisesti, että jollain on valikoiva kuulo. Todellisuudessa kuulojärjestelmä on kokonaisuudessaan valikoiva järjestelmä, joka suodattaa pois merkityksettömiä ympäristön ääniä. Kuuloaivokuoren tasolla aistimme vain hyvin pienen osan siitä, mitä ympärillä tapahtuu, Henri Lampikoski kuvailee.
Hänen mukaansa pienten lasten äidit ovat oikeasti herkistyneitä vauvan inahduksille. Sikeitä vetävä mies ei siis välttämättä käännä kylkeä tahallaan.
- Kuulojärjestelmän alitajuiset osat päästävät tietyt äänet helpommin läpi. Kyse on siis siitä, miten hermosignaali etenee aivoissa, Lampikoski vakuuttaa.