Toiminnalliset ja rankat lajit, kuten crossfit-treeni, kasvattavat suosiotaan. Aktiiviset liikkujat laittavat kaiken peliin itseään säästelemättä. Omaan liikkumiseen halutaan tavoitteita, jotta kehitystä voidaan mitata. Tämä näkyy myös fitness-harrastuksen suosiossa.
Peruskuntoilu ei riitä
Kun liikkuminen ja terveellinen ruokavalio ovat elämäntapana, fitness-kilpailut antavat astetta korkeamman lisätavoitteen, kertoo Helsingin fitness-kisoihin osallistuva Saara Martikainen.
- Olen aina kisannut, ensin joukkuevoimistelussa ja sitten kilpa-aerobicissä. Tavoitteellinen treenaaminen on aina ollut takaraivossa. Peruskuntoilemien ei sovi minulle ollenkaan.
Martikainen treenaa noin kymmenen kertaa viikossa. Tiukka ruokavalio koostuu ainoastaan puurosta, kanasta, salaatista, täysjyväriisistä, raejuustosta ja marjoista. Silti nainen tunnustaa, että herkkuja tekee mieli päivittäin.
- Olen oppinut, että ne ovat vain mielitekoja. Ajan myötä niitä oppii kontrolloimaan. Tieto siitä, että olen menossa lavalle pienissä vaatteissa, on aika iso motivaattori.
Rajojen rikkomista
Martikainen työskentelee liikunnan alalla, mutta Suomen tiimiin mahtuu myös toimistotyöntekijöitä ja yliopisto-opiskelijoita. Erilaisia naisia yhdistää halu rikkoa omia rajojaan.
Tähän liittyy myös voimakkaita itsensä voittamisen ja arvostamisen tunteita.
Lotta Vainio
- Opiskelen yliopistossa täysipäiväisesti, mutta haluan näyttää, että kisoihin valmistautuminen on silti mahdollista. Tähän liittyy myös voimakkaita itsensä voittamisen ja arvostamisen tunteita, sanoo Lotta Vainio.
Vainio on pienikokoinen nainen ja syö alle 2000 kaloria päivässä. Hän suosii terveellisiä ja puhtaita raaka-aineita ja syö paljon vihreitä vihanneksia sekä proteiineja. Maitotuotteista hän on kuitenkin luopunut ennen kisoja. Ruuat kulkevat päivittäin kylmälaukussa mukana.
Vainio treenaa yli kymmenen tuntia viikossa. Neljä tuntia kertyy hänen ohjaamistaan ryhmäliikuntatunneista, ja kuusi tuntia kuluu salilla painoharjoittelussa. Lisäksi hän kävelee päivittäin puolestatoista kolmeen tuntia.
Kehon tarkkailua
Myös Tea Lankila tekee kokopäivätyötä toimistossa, mutta omistaa vapaa-aikansa liikkumiselle. Hän käy salilla viidesti viikossa ja vetää päälle vielä kolme aerobistä treeniä, kuten juoksulenkkiä.
- Olen aina treenannut kilpailumielessä. Se on helpompaa ja tuo motivaatiota, kun on joku tavoite.
Ennen kisoja Lankila noudattaa säännöllistä viiden aterian ruokailurytmiä. Hän käyttää paljon hiilihydraatteja ja käy säännöllisesti kehon koostumusmittauksissa. Ammattilaisen laatima ruokavalio maksaa hänelle kolmesataa euroa kuukaudessa.
Tavoitteena sporttinen vartalo
Aiemmin Suomessa järjestetyt fitness-kisat ovat olleet Kehonrakennus- ja fitness-liiton järjestämiä, jolloin lihasmassalla on ollut paljon painoarvoa tuomaroinnissa.
Nyt kisat järjestetään ensimmäistä kertaa Fitness-liiton lisenssillä, joten tuomaristo etsii sporttisia, naisellisia ja luonnollisia vartaloita. Siksi monet ensikertalaiset ovat uskaltautuneet mukaan.
- Lihasmassan kasvatus ei ole naiselle helppoa ja pitää tehdä tosi paljon töitä, että sitä saa ylipäätään jollain lailla näkymään. Tässä on tarkoituksena pysyä ympäri vuoden fressinä ja sporttisena. Painoa ei jojoteta edestakasin, eikä sitä tarvitse tiputtaa ennen kisoja, kertoo MM-kisoja koordinoiva Else Lautala.
Lautala on fitnessin kolminkertainen maailmanmestari. Hän on kilpaillut fitness-sarjassa, jonka vapaaohjelmassa kilpailijat tekevät erilaisia hyppyjä ja akrobaattisia liikkeitä. Lautalan voimistelu- ja kilpa-aerobic-taustasta on ollut paljon hyötyä.
- Kun ikä alkoi tulla vastaan näissä lajeissa, piti etsiä jotain uutta haastetta, kun olen kilpailuhenkinen. Fitness oli minulle mieletön löytö.
Fitness ei kuitenkaan välttämättä edellytä harrastajalta akrobaatin kykyjä. Kilpailussa on omat sarjansa myös figure, model ja ms. bikini -kilpailijoille. Niissä painotetaan lavaesiintymistä ja urheilullisia poseerauksia. Yli 35- ja 45-vuotiaille on omat sarjansa. Miehet kilpailevat musclemania-sarjoissa.
Äärimmäisyys kiehtoo
Kilpailijoiden arviointi perustuu pitkälti ulkonäköön, mutta ensimmäistä kertaa kilpailevan Vainion mielestä koko lajissa on kyse aivan muusta.
- Koko vuodesta on ehkä prosentin luokkaa, mitä siellä lavalla ollaan. Suurin osa on urheilijan arkea: noustaan ylös, mennään salille, tehdään päivän hommat, syödään tietyt ruuat.
Myös Tea Lankila on ensikertalainen. Hänkään ei pidä lajia pinnallisena.
- Minulle nimenomaan urheilu ja se, että näytän sporttiselta ja terveeltä, ovat syitä miksi lähden mukaan.
Saara Martikaisen mielestä laji on hyvin monipuolinen.
- Minua kiehtoo sen äärimmäisyys eli treenataan paljon ja hyödynnetään ruokavaliota. Osallistun vapaaohjelmaan ja siinä täytyy olla monipuolisesti lahjakas, että pärjää.
Saleilla on piileviä fitness-kykyjä
Maaliskuun alun kilpailu on Skandinavian suurin Fitness-liiton järjestämä tapahtuma tänä vuonna. Kisoihin saapuu yli seitsemänkymmentä kilpailijaa noin kymmenestä maasta. Lähes puolet heistä on suomalaisia.
Tupaten täysillä kuntosaleilla jokainen voi huomata, että suomalaiset ovat kuntoilevaa kansaa. Lautalan mielestä saleilla liikkuu paljon piileviä fitness-kykyjä.
- Porukka ei aina edes usko itsestään, että heistä olisi siihen, koska luulevat, että se vaatii jotain ihmeellisiä juttuja. Mutta se vaatii vain säännöllistä treenausta ja terveellistä ruokavaliota, ei sen kummempaa.