Perheoikeuteen erikoistunut professori Urpo Kangas ehdotti, että aikuiset lapset voitaisiin velvoittaa elättämään omia vanhempiaan, jos vanhempien eläke ei riitä. Vastaava laki on käytössä useissa Euroopan maissa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijaprofessori Harriet Finne-Soveri näkee Kankaan ehdotuksessa useita uhkatekijöitä. Myös peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) torjuu elatusvelvollisuuden laajentamisen omiin vanhempiin.
Professori Kankaan ehdotus ei ollut myöskään Ylen lukijoiden mieleen. Se käynnisti poikkeuksellisen vilkkaan keskustelun Yle Uutisten nettisivuilla. Enemmistö keskustelijoista piti ehdotusta ongelmallisena.
Näistä syistä ehdotusta vastustetaan
1. Hyvinvointiyhteiskunnassa vanhuksista on huolehdittava verovaroilla
– Vanhempia tulisi tukea joko verotuksen kautta tai sitten ilman verotusta vapaaehtoisesti. Muuten asia näyttää vain valepuvussa olevalta valtion sosiaaliturvavastuiden pienentämiseltä, kommentoi nimimerkki neropatti.
– Meillä on jo velvoittava järjestelmä, ja vieläpä oikeudenmukainen sellainen: verotus! Miksi emme saa sitä toimimaan? Rahaa kyllä olisi, jos se saataisiin jaettua tasaisemmin, kirjoittaa Mr Hood.
2. Huonot välit vanhempiin eivät motivoi huolehtimaan heistä
– Että vielä pitäisi juopoille ja kaltoin kohteleville vanhemmilleni järjestää makoisat päivät. Nyt on minun vuoroni elää ja käyttää itse hankkimiani varoja omaan perheeseen. Siihen eivät vanhempani tule koskaan kuulumaan, kertoo Jokainen.
– Kuka meistä on pyytänyt tänne syntyä? Onko niin, että elämän lahja ei olekaan pyyteetön vaan se pitää lunastaa hoitamalla vanhempia, jotka pahimmillaan ovat vieneet mahdollisuuden hyvään elämään? Aika kohtuuton vaatimus, toteaa Myrtti.
– Hirviövanhemmatkin ovat ansainneet ihmisarvoisen hoidon, mutta on kohtuutonta, jos siihen velvoitetaan kaltoin kohdeltu lapsi. Siksi yhteisvastuu on kaikista oikeudenmukaisinta, toteaa Mr Hood.
3. Ehdotus lisäisi yhteiskunnallista epätasa-arvoa
– Tavallisen duunarin palkka ei yksinkertaisesti riitä elättämään vanhempiaan jos on omia lapsia kasvatettavana, toteaa Duunarin palkka ei riitä.
– Ehdotuksen mukainen järjestelmä jättäisi pienituloisten vanhemmat heitteille, kirjoittaa nimimerkki Yhteisvastuu.
– Köyhyydellä on tapana periytyä ja vähävaraiselta lapsiperheeltä on kohtuutonta vaatia vielä vanhempien hoitokustannuksia, kommentoi Köyhyysloukku.
4. Perheet ovat erilaisia
– Pitääkö tässä nyt vielä ruveta hankkimaan lapsiakin, ihan vaan turvattua vanhuutta takaamaan, kommentoi Lapseton omasta tahdostaan.
– Entä sitten me jotka olemme tahtomattamme lapsettomia? Kuka meidät hoitaa, kysyy nimimerkki Huh huh.
– Elin ruuhkavuosia, kun omat vanhempani olivat vanhainkodissa. Ainoa tyttäreni tullee myös elämään ruuhkavuosiaan, kun me alamme tarvita apua. Meillä meni kaikki aika ja rahat oman talouden pyörittämiseen ja lapsemme kasvattamiseen. Niin mennee varmaan tyttärellänikin, arvelee mahdotonta.
– Epätasa-arvoistaako tämä vanhukset, kun osalla ei ole jälkipolvea, osan aikuiset lapset eivät työn vuoksi asu lähellä ikääntyneitä vanhempiaan, kirjoittaa Orpo.
Näistä syistä ehdotusta puolletaan
1. Lapsilla on moraalinen velvollisuus huolehtia vanhemmistaan
– Kenellä on ensisijainen velvollisuus maksaa lapsen vanhempien hoito ellei lapsella itsellään. Ventovieraalla sivullisellako, kysyy Säästökohde löytyi.
– Olisi hyvä jos lapset kasvaisivat vastuullisiksi, tietoisina siitä, että mm. heidän asuinpaikkakunnan valintansa vaikuttaa, kirjoittaa huolestunut tytär.
– Tottahan toki huolehdimme vanhemmistamme. Lapsilukukaan ei periaatteessa vaikuta, sillä yksinäinen lapsi on saanut vanhemmiltaan enemmän kuin nelilapsisen perheen vesa, kommentoi Ilkka.
– Itsestään selvä asia, jota ei oikeastaan tarvitsisi esittää erikseen. Moraalinenkin vastuu on nuoremmilla sukupolvilla, jos ei yhteiskunta kerätyillä verovaroilla siitä pysty vastaamaan, mikä sinällään ihmetyttää, kirjoittaa Kaikki vanhenevat.
2. Yhteiskunnan varat eivät riitä vanhuksista huolehtimiseen
– Hyvä ehdotus, näin kevennetään yhteiskunnan taakkaa, kirjoittaa Weckman.
– On selvää, etteivät yhteiskunnan varat tule riittämään nykyisen laajuiseen hoivaan, kun elinikä pitenee ja hoivan tarve kasvaa. Siksi varat pitää kohdentaa niiden henkilöiden hoitamiseen, joiden omat tai perheen varat eivät siihen riitä. Jokaisella yksilöllä ja perheellä on ensisijainen vastuu omasta, lasten ja vanhempien huolenpidosta. Yhteisesti kannetaan sitten vastuu niistä, jotka syystä tai toisesta eivät omin voimin tule toimeen, ehdottaa Vanhempi ja lapsi.
– Idea on loistava. Kun Suomi elää velalla koko ajan ja kaikesta pitää nipistää, on ihan hyvä että lapset elättäisivät vanhempansa tarvittaessa. Se ei tietenkään saa johtaa lasten taloudellisiin vaikeuksiin, kirjoittaa Jason.
3. Omat vanhemmat tulisi nähdä osana ydinperhettä
– Ei nämä nykyiset aikuiset edes tiedä, ettei siitä ole ku 40-50 vuotta ku oli hyvin tavallista, että talossa asui kolme sukupolvea. Ajatelkaa positiivisemmin...Olisihan siinä ilmainen lapsenvahti, jos mummo asuisi samassa taloudessa, pohtii mummeli.
– Meidän tulee uudelleen opetella näissä olosuhteissa uusi perheyhteisö-kulttuuri, jossa auttaminen puolin ja toisin on luontevaa ja lisää turvallisuutta ja hyvinvointia, kommentoi Arto-Vaari.
– Arvelenpa, että tällainen velvollisuus lisäisi ainakin lasten kiinnostusta huolehtia vanhempiensa toimintakyvystä ja avusta selvitä kotona mahdollisimman pitkään. Pitäisi jo päästä eroon vanhakantaisesta "vanhuus ja laitos" -ajattelusta, kirjoittaa Vanhustyön ammattilainen.
4. Tuleva perintö velvoittaa
– Pidän epäkohtana seuraavanlaista tilannetta, mikä ei ole lainkaan harvinainen: Yksinäinen vanhus joutuu pysyvälle paikalle hoivakotiin, mutta hänen omaisuuttaan ei voida käyttää kalliiden hoivapalveluiden kustannuksiin. Niinpä tarpeettomaksi käynyt asunto säästyy perintönä lapsille, kirjoittaa Vanhempi ja lapsi.
– Perintökaari pitäisi pikaisesti muuttaa siten, että lakiosaa ei enää olisi, vaan perinnönjättäjät saisivat vapaasti päättää kenelle perintönsä kokonaisuudessaan jättävät. On paljon sellaisiakin lapsia, jotka unohtavat täysin vanhempansa, joten he eivät myöskään tarvitse mitään perintöjä, kommentoi Paljon nähnyt ja kokenut.
– Olen aina ihmetellyt melko yleistä suomalaista tapaa maksattaa vanhempiemme hoito julkisella sektorilla ja vielä seurata ettei saatava perintö itselle vain pienene, kirjoittaa Suomalaisena ulkomailla.