Artikkeli on yli 12 vuotta vanha

Kiellettyjen aineiden käyttämiseen saa helposti luvan Suomessa

Suomalaisurheilijat hakevat määräaikaisia erivapauksia kiellettyjen aineiden tai menetelmien käyttämiseen aiempaa useammin. Hakemuksista hylätään vuosittain vain noin 20-25 prosenttia.

Yleiskuva dopingista
Kuva: EPA
  • Jarno Ranta

Erityisesti testosteronihakemusten määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Suomen antidopingtoimikunnan lääketieteellisen johtajan Timo Seppälän mukaan taustalla on lääkäreiden halukkuus kirjoittaa näitä aineita potilaille.

- Niitä kirjoitetaan nuorille ja vanhemmille ihmisille aiempaa vapaammin, Seppälä kertoo Yle Urheilulle.

ADT:n erivapauslautakunta saakin kuukausittain käsiteltäväkseen urheilijoiden testosteronihakemuksia.

- Niitä on vuodessa 10-15, mutta vain hyvin harvoin niihin myönnetään lupa. Nuoret urheilijamiehet ovat kuitenkin saaneet niihin luvan, kun puberteetti ei ole käynnistynyt, ja sen käynnistämiseen on jouduttu käyttämään testosteronia, Seppälä kertoo.

Väsymyksestä ei saa erivapautta – ”Se olisi loputon suo”

Seppälä pitää testosteronihakemusten määrää isona siihen nähden, että niitä hakevat urheilijat ovat nuoria.

- Hyväksytyissä tapauksissa on ollut selvä orgaaninen vaurio joko kiveksissä tai aivolisäkkeessä. Hylätyissä tapauksissa ei ole ollut mitään muita kuin subjektiivisia oireita, esimerkiksi väsymystä. Useissa tapauksissa on ollut myös matalahkoja seerumin testosteronipitoisuuksia. Ne eivät riitä syyksi siihen, että saisi erivapauden.

Jos erivapauden saisi subjektiivisten oireiden vuoksi, Seppälän mukaan se avaisi mahdollisuuden väärinkäytöksiin.

- Urheilijat alkaisivat laajasti kertoa, että nyt heitä väsyttää kovasti, on huono kunto ja pitää saada testosteronia. Siitä ei tulisi mitään. Se olisi loputon suo.

Erivapautta haetaan moniin aineisiin

Testosteronihakemuksia selvästi vähemmän antidopingtoimikunta saa kasvuhormonihakemuksia, joita ei välttämättä ole edes vuosittain.

- Näitä hakemuksia tulee satunnaisesti, noin 1-2 vuodessa.

Erivapautta on haettu moniin muihinkin aineisiin, nuoret etenkin astman takia ja vanhemmat ihmiset verenpaineen ja sydänlääkkeiden takia.

Erivapauden voikin saada, jos esimerkiksi lääke on välttämätön urheilijalle ja sen jättäminen pois aiheuttaa tälle haittaa. Perusteeksi käy myös se, ettei lääkettä voi muulla hoitotavalla korvata.

- Lääkkeen ei kuitenkaan saa antaa ylimääräistä apua urheilijalle eikä sitä saa käyttää kiellettyjen aineiden käytöstä johtuvien oireiden hoitamiseen, Seppälä huomauttaa.

Useita kymmeniä hakemuksia joka vuosi

Antidopingtoimikunnan erivapauslautakunta käsitteli viime vuonna 164 hakemusta, kun vuotta aiemmin niitä oli 123.

Vuonna 2011 hakemuksia oli 172 ja edellisvuonna 245.

Seppälän mukaan hakemusten määrä on käytännössä kasvanut koko ajan, vaikka luvut kertovat hieman toista.

- Määrät olivat ennen suurempia, koska erivapaus jouduttiin hakemaan astmalääkkeisiinkin. Nyt useiden kiellettyjä aineita sisältävien avaavien astmasuihkeiden käyttö on hoidollisin annoksin sallittua, Seppälä tähdentää.

Hänen mukaansa hakemuksista hylätään 20-25 prosenttia vuosittain.

- Jos vapautta ei hae, kyse on dopingrikkomuksesta niille urheilijoille, jotka kuuluvat rekisteröityihin testauspooleihin tai ADT:n tasonmäärittelyn piiriin.

ADT:n erivapauspäätös koskee kansallisen tason urheilijaa ja kansallisen tason kilpailuja Suomessa. Kansainvälisen tason urheilijoiden ja kansainvälisiin urheilutapahtumiin osallistuvien urheilijoiden on toimitettava hakemukset etukäteen kansainväliselle lajiliitolleen.