Hämäläisviljelijät kokeilevat yllättävän paljon erikoiskasvien viljelyä. Jopa lähes puolet kasvinviljelytiloista on sellaisia, joilla on päätuotantosuunnan kanssa pellossa erikoiskasveja. Hehtaareissa laskien erikoiskasvien osuus on vielä varsin pientä. Maa- ja Elintarviketalouden tutkimuskeskuksen erikoistutkija Marjo Keskitalo sanoo, että tuottajat haluavat opetella uutta ja seurata kasvua.
Yllättävää on myös se, että Keski-Euroopassa ei näytä juurikaan erikoiskasvien viljelyn osaamista olevan, mistä seuraa se, että harjoittelijat hakeutuvat tänne opettelemaan erikoiskasvien viljelyä.
-Kyllä siellä on paljon kiinnostusta, mutta itseäni on hämmästyttänyt se, että kun minulla on ollut se mielikuva, että siellä viljellään monenlaisia kasveja, mutta näyttääkin olevan niin, että kiinnostusta esimerkiksi tutkijapiireissä on, mutta välttämättä kuitenkaan viljelijöitä ei ole. Esimerkiksi tilakokeita ei voida viljelijöillä tehdä, koska ei ole viljelijöitä. Kyllä Suomi näyttää olevan ihan esimerkillinen tämän asian suhteen. Suomessa kuitenkin on viljelijöitä, mikä hämmästyttää minuakin, sanoo Marjo Keskitalo.
Erikoiskasvien viljelyalat ovat Suomessa vielä pieniä. Tattaria kasvaa runsaalla tuhannella hehtaarilla ja kvinoaa sadalla hehtaarilla. Härkäpapua viljellään 7000:lla hehtaarilla ja makeita lupiineja 60:lla hehtaarilla.