Uuden vakoilulaivan hankkimisesta päätti Norjan eduskunta eli suurkäräjät jo vuonna 2010. Uusi alus korvaa vanhan ”Marjata” vakoilulaivan, joka on seilannut vuodesta 1995. Norjan puolustusvoimien mukaan ”Marjata” on ollut tärkeä lähde Barentsinmeren sotilaallisen toiminnan tiedustelussa.
Norjan yleisradioyhtiön NRK:n haastattelema Norjan puolustusvoimien tiedustelupäällikkö, kenraaliluutnantti Kjell Grandhagen sanoo, että uuden aluksen tehtävänä on seurata kaikkea siviili- ja sotilastoimintaa, jotta viranomaiset saavat parhaan mahdollisen kuvan siitä, mitä pohjoisilla merialueilla tapahtuu.
Norjan puolustusvoimien nettisivuilla tiedustelupäällikkö Grandhagen sanoo uuden aluksen olevan tärkeä palanen tiedustelupalvelun toiminnan kehittämistä pohjoisilla alueilla. Aluksen on määrä osaltaan varmistaa tiedustelupalvelun tiedonsaanti Barentsinmereltä seuraavat kolmekymmentä vuotta.
Huippumoderni aavelaiva
Uuden aluksen runko on rakennettu Mustanmeren rannalla Romaniassa. Alus hinattiin Bosporinsalmen läpi matkalla Norjaan, josta Norjan puolustusvoimilta käyttöön saadut tämän jutun kuvat ovat.
Alus saapui viime sunnuntaina Norjaan, jossa se varustellaan huipputeknologialla ja otetaan käyttöön vasta vuonna 2016. Uuden aluksen pituus on 126 metriä ja leveys 23,5 metriä. Norjan puolustusvoimien nettisivujen aluksen kustannuskehys on 1,5 miljardia kruunua eli noin 180 miljoonaa euroa. Alus on suunniteltu pituutensa, leveytensä ja lujuutensa puolesta juuri Barentsinmeren aaltoihin.
Norjan tiedustelupalvelu on operoinut laivojen avulla Barentsinmerellä kuusi vuosikymmentä, aluksi lainalaivoilla ja vuodesta 1966 tiedustelupalvelun omalla aluksella.
Pohjoinen militarisoituu
Venäjä on satsannut varusteluun viime vuosina valtavia summia. Kuolan niemimaan tukikohtiin Venäjä on hankkinut ja hankkii lisää huippunykyaikaisia ydinsukellusveneitä.
NRK:n haastattelussa Norjan puolustusvoimien tiedustelupäällikkö Kjell Grandhagen sanoo, että Venäjän sotilaalliset rakenteet lähialueilla ovat muuttuneet merkittävästi. Merivoimien, ilmavoimien ja maavoimien kapasiteettia on uusittu.
Kehitys pohjoisessa on ollut nopeaa myös energiasektorilla ja muilla siviilialoilla. Monien valtioiden mielenkiinto arktisiin alueisiin on kasvanut.
– Uusi tiedustelualus tulee olemaan meidän silmämme ja korvamme tämän kehityksen seuraamisessa, sanoo Norjan tiedustelupalvelun päällikkö Kjell Grandhagen NRK:n haastattelussa.
Norjalla ja Venäjällä on 200 kilometriä maarajaa ja ne sopivat merirajasta Barentsinmerellä ja Jäämerellä vuosikymmenten neuvottelujen jälkeen vuonna 2010. Norja on kuulunut Pohjois-Atlantin liitto Natoon järjestön perustamisesta vuodesta 1949 lähtien.
Norjalla ja Venäjällä on hyvät poliittiset ja taloudelliset suhteet ja ne ovat onnistuneet sopimaan ja valvomaan kalastuskiintiöitä Barentsinmeren valtavilla vesialueilla kalakantojen kannalta menestyksellä.
Tämän jutun tiedot perustuvat pääosin Norjan yleisradioyhtiön NRK:n uutissivuihin ja Norjan puolustusvoimien det norske Forsvaretin nettisivujen tiedotteisiin asiasta.
NRK:
http://www.nrk.no/norge/her-er-norges-nye-spionskip-1.11607223
http://www.nrk.no/nordnytt/politikken-i-nord-gir-mer-spionasje-1.7513579
Norjan puolustusvoimat:
http://forsvaret.no/aktuelt/publisert/Sider/Her-er-E-tjenestens-nye-skip.aspx