Artikkeli on yli 11 vuotta vanha

Akupunktio ei ole hevoselle uskonasia

Akupunktio rentouttaa yhtä hyvin hevosen kuin ihmisenkin. Näin väittää hämeenkyröläinen Sari Välimaa, joka opiskeli kiinalaista lääketiedettä eläinten hoitamiseksi.

Nainen laittaa akupunktioneuloja hevoselle
Kuva: Matti Vikman / Yle
  • Matti Vikman

Nasse höristää korviaan Kallion ratsutilalla Hämeenkyrön Pinsiössä. Nasse on kuusivuotias ratsuhevonen, jonka selkään Sari Välimaa kiinnittää neuloja. Pian eläin mässyyttää leukapieliään, mikä hoitajan mukaan kertoo rentoutumisesta.

– Tässä hoidetaan nyt lihaskireyksiä, akupunktioneuloja laitettiin Nassen selkään ja jalkoihin. Siellä ne vaikuttavat kaksikymmentä minuuttia ja näyttäähän tuo jo nauttivan käsittelystä, Sari Välimaa toteaa.

Välimaa kapusi ensimmäïsen kerran hevosen selkään pikkutyttönä. Harrastus on jatkunut läpi elämän ja oma hevonen tuli hankittua viisi vuotta sitten. Oma elämänkokemus johti myös nykyiseen hoitotyöhön.

– Kaikki lähti omasta kokemuksesta. Sain apua päänsärkyihin akupunktiosta ja huomasin, ettei kaikkeen tarvita buranaa. Länsimaisessa lääketieteessä hoidetaan sitä paikkaa, mikä on kipeä, kiinalainen lääketiede menee pidemmälle etsien kivun lähdettä, Välimää muotoilee.

Pitkät perinteet

Sari Välimaan mukaan hevosille on annettu akupunktiota Suomessa jo vuosikymmeniä. Kun hoitotulokset ovat olleet hyviä, tieto menetelmästä on levinnyt.

– Ihmiset ovat huomanneet, ettei kyseessä ole mikään "huuhaa-hoito". Asiakas on minulle sanonut silti monta kertaa, ettei oikein usko tähän ja minusta se on hienoa, koska ei tähän tarvitsekaan uskoa. Ihmiset voivat uskoa asiohin, mutta eläimet eivät usko ja silti ne saavat tästä apua, Sari Välimaa painottaa.

Parinkymmenen minuutin päästä Välimaa ryhtyy poistamaan neuloja Nassen selästä. Hevonen ei näytä erityisesti reagoivan tilanteeseen.

– Nämä ovat ohuita neuloja ja kun ne ovat vaikuttaneet jonkin aikaa, hevonen alkaa rentoutua. Akupunktiota voidaan käyttää monenlaisiin lihaskireyksiin, ruuansulatus- ja iho-ongelmiin, levottomuuteen, kiimahäiriöihin... lista on loputon, sanoo Sari Välimaa.