Suomen kansallismuseon rahakammion kokoelmat kertovat, millaisia rahoja tavallisillaihmisillä on ollut taskuissaan jumalanpalveluksissa käydessään. Rahat ovat voineet joutua kirkon lattianrakosiin hukattuina, uhrattuina tai vainajien mukana. Suurin osa rahoista edustaa yleisimpiä eri aikoina käytössä olleita pikkurahoja. Esimerkiksi keskiajalla Suomessa kelpasivat niin ruotsalaiset kuin liivinmaalaiset rahatkin. 1700-luvulta lähtien venäläiset rahat yleistyivät. Yhden kirkon aineistossa saattaa olla satoja samanlaisia kappaleita 1600-1700 -lukujen massatuotantona lyötyjä rahoja.
Nyt rahakammion kokoelmista on digitoitu yleisön nähtäväksi yli kolmetuhatta kolikkoa. Lisää digitoidaan syyskuun loppuun asti.
Maapallot, Hipot ja possut myös digitoitu
Rahakammion säästölipaskokoelmassa on 355 erilaista lipasta. Joukossa on itse tehtyjä, muovisia possuja sekä taidekäsityöesineitä. Kansallismuseo on saanut lippaita vuosien mittaan lahjoituksina sekä yksityishenkilöiltä että yrityksiltä. Niitä on myös ostettu antiikkiliikkeistä. Nostalgisia muistoja monissa suomalaisissa herättävät eri pankkien säästöpossut, maapallot ja Hipot 1970-1980-luvulta.