Suomella ei ole tarvetta aggressiiviselle ulkomaantiedustelulle, sanoo Suojelupoliisin (Supo) johtaja Antti Pelttari Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.
Sisäministeriön työryhmän tekemä raportti Supon hallinnollisesta asemasta ja valvonnasta julkaistiin tänään. Työryhmään osallistuneen Pelttarin mukaan yksi asia, johon ryhmä on keskittynyt, on tiedonhankinnan merkitys.
– Minun on vaikea nähdä, että meillä olisi kovin aggressiivista ulkomaantiedustelua tai sellaiselle tarvetta. Enemmän näen kyllä syytä sille, että keskusteltaisiin siitä, että esimerkiksi yhdysmiehillä olisi selkeät oikeudet hankkia tietoa ulkomailla. Mutta ei niin, että he mitään aggressiivista tiedustelutoimintaa olisivat tekemässä, Pelttari kertoi ennen raportin julkaisua.
Supolla on tällä hetkellä ulkomailla liikkuvia yhdysmiehiä, joiden valtuudet ovat varsin rajalliset.
Suomi on ainoa minun tietämäni EU:n jäsenvaltio, jossa viranomaisilla ei ole pääsyä verkkoon.
Antti Pelttari
Supo haluaisi myös oikeuden seuloa verkossa liikkuvaa tietoa. Sisäministeriön työryhmä ei kuitenkaan ottanut kantaa verkkoliikenteen valvontaan, vaan sitä käsittelee puolustusministeriön vetämä työryhmä.
– Suomi on ainoa minun tietämäni EU:n jäsenvaltio, jossa viranomaisilla ei ole pääsyä verkkoon. Kun tiedämme, kuinka tärkeä verkko kaikessa inhimillisessä toiminnassa nykyään on, se on mielestäni puute, Pelttari perustelee.
Hän vertaa seulontaa siihen, kuinka liikennepoliisi valvoo liikennevirtoja moottoriteillä.
– Tässäkin pitäisi olla oikeus seurata liikennettä ja puuttua poikkeamiin niillä valtuuksilla, mitä lainsäädäntö antaa myöten.
Professori huolissaan ylilyönneistä
Liikenneministeriö vastustaa Supon ehdotusta yksityisyyden suojan perusteella. Itä-Suomen yliopiston informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen sanoi Ykkösaamussa, että yksi uhka on se, että liian moni eri viranomainen saisi oikeuden päästä käsiksi verkkoliikenteeseen.
– Valitettavasti meillä on vuosittain useita tapauksia, joissa poliiseilla on tietojen käsittelyssä tapahtunut ylilyöntejä, joita muun mussa käräjäoikeuksissa on käsitelty henkilörekisteririkoksina. Jos mennään tietoverkkoon, tällaisia tapauksia ei saisi tulla yhtään kappaletta, koska silloin luottamus viranomaistoimintaan menee.