Siinä missä mummo leikkasi oman lampaansa villan, karstasi ja kehräsi langaksi, kutoi niistä villasukat tai papalle villapaidan, on tultu aimo askel eteenpäin. Langat käsitellään koinestoaineilla ja neulojien käsiä hellitään langassa olevalla jojobaöljyllä.
Täysvillainen lanka ei kestä käyttöä
Pelkkää villaa sisältävää lankaa ei löydy lähes minkään kaupan hyllyiltä. Tekokuituja käytetään vahvikkeena, koska puhdas villa ei kestäisi hankausta esimerkiksi saappaassa tai käytössä.
– Täysivillainen lanka on ihana jalassa mutta käytössä tarvitaan aina vahviketta. Esimerkiksi villalankavyyhtiiin on kestävyyden parantamiseksi lisätty keinokuitua, usein polyamidia, kertoo Taito Etelä-Karjalan kotiteollisuusopettaja Marja Koskimäki.
Hoitavia aineita neulojan käsiin
Vahvikeaineen lisäksi lankoihin lisätään hoitavia aineita, jotka hellivät niin neulojan käsiä kuin villasukkien käyttäjiäkin. Aineet kestävät 10 -20 pesukertaa.
– Lankoihin lisätään tehtaassa aloe veraa, E-vitamiinia ja jojobaöljyä, jotka antavat langalle silkkimäisen pehmeyden ja hoitavat ihoa, kertoo Marja Koskimäki.
Kotiteollisuusopettajan mielestä on hienoa, että lankateollisuus kehittyy. Haittapuolena hoitavien aineiden käytössä on lankavyyhdin korkeampi hinta.
Villavaate tykkää lumipesusta
Neulottujen vaatteiden huoltamisessa on erilaisia käytäntöjä. Kotiteollisuusopettajan mielestä suomalaiset pesevät turhan ahkerasti villavaatteitaan vaikka pelkkä tuuletus riittäisi. Lumisena talvena villavaatteet voi huoltaa helposti lumipesuilla.
- Vie villavaate ulos jäähtymään. Sen jälkeen peitä vaate lumikerroksella, anna sen olla lumessa pari tuntia, tai yön yli. Harjaa lumi pois vaatteesta. Vaate tuoksuu raikkaalle ja on puhdas. Näin vältetään jälleen turha pesu, sanoo Koskimäki.
Koipalloja ei kotiteollisuusopettajan mukaan enää tarvita. Suomessa uusimmat lankavyyhdit käsitellään koinestoaineella langan värjäysvaiheessa. Jos haluaa estää koiperhosten tuhot luonnonmukaisesti, hyvä kikka on käyttää seetripuuta, josta lähtee koita karkoittavaa eteerisiä öljyjä.