Kansalaiset, medborgare! Jos poliitikot eivät ilkeä tätä sanoa, me täällä valtiovarainministeriössä ilkeämme: seuraavalla hallituskaudella edessä on vain verta, hikeä ja kyyneleitä.
Näin voisi tiivistää valtiovarainministeriön analyysin Suomen taloudellisesta tilanteesta. VM:n ylimmän johdon tänään esittelemän pumaskan nimi on Talouspolitiikan lähtökohdat 2015-2019 – Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro. Vaikka teksti on kuivakan puoleista, lukukokemus on yhtä hyytävä kuin parhaat ruotsalaisdekkarit.
Rahaministeriön laskelmien mukaan seuraavan hallituksen pitää päättää kuuden miljardin euron sopeutus- ja säästötoimista, jos velkaantuminen halutaan taittaa. Ja paino on nyt sanalla säästö, koska verotuksen kiristäminen voisi VM:n mukaan entisestään hidastaa kasvua ja lisätä työttömyyttä.
Tilanteen tukaluutta lisää se, että kasvu on VM:n arvion mukaan lähivuosina vaatimatonta. Hyvä jos prosentin tuntumaan päästään. Ja viennin ja investointien turvaamiseksi palkkapöydissäkin pitäisi virkamiesten mielestä tarjota lähinnä 0-linjaa.
– Nyt puhutaan niin isoista sopeutustoimista, että toimet on pakko kohdistaa kaikkeen mikä liikkuu. Sellaista vaihtoehtoa, että voitaisiin valita vain helpoimmat toimet, ei ole, kiteytti virkamiesjohto näkemyksensä.
Mutta säästötkin tunnetusti hidastavat kasvua. Tämä tiedetään erinomaisesti myös VM:ssä. Siksi papereissa toistuu myös toinen perusviesti: mitä nopeammin seuraava hallitus saa sovittua niistä paljon puhutuista rakenteellisista uudistuksista, sitä vähemmän tarvitaan leikkauksia.
Selvää on, että myös seuraava hallitus pääsee heti hämmentämään Sote-soppaa. Mutta VM:lle ei enää riitä pelkkä hämmentäminen. Virkamiehet haluavat selvästi varmistaa, että tulevalla vaalikaudella päätökset paitsi syntyvät, ne myös toteutuvat.
Ministeriö haluaa, että hallitus tekee isot päätöksensä heti ensituimaan. Se haluaa, että päätökset kirjataan Julkisen talouden suunnitelmaan. Se haluaa menoja rajaavan menokehyksen lisäksi myös veropäätöksiä rajaavan verokehyksen. Se haluaa, että Sotelle laaditaan oma Sote-budjettikehys, tulipa lopullisesta mallista millainen hyvänsä. Ja se haluaa, että myös kuntien menot saadaan valtion valvontaan rahoituskehyksellä ja palkankorotukset omalla palkkanormilla.
Kaiken tämän hallinnollisen härpäköinnin perimmäinen motiivi tiivistyy muutamaan sanaan: Nyt tämän vatuloinnin täytyy loppua! Ja kun tarpeeksi monta kehystä keksii, hallituksenkin voi ottaa holhoukseen.