RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund sanoo, että veroja ei ole enää varaa nostaa, koska se ei hänen mukaansa saa Suomen taloutta terveempään suuntaan.
Hän ei kuitenkaan ottanut kantaa siihen, kuinka paljon Suomen veroaste laskisi, jos puolueen vero-ohjelma toteutuisi.
– Me emme ole lyöneet lukkoon mitään absoluuttista lukua, että miten paljon pitäisi laskea, mutta tavoite pitäisi olla se, että ansiotyötä verotetaan vähemmän kuin tänä päivänä. Silloin se kannustaa ihmisiä tekemään työtä ja luo kysyntää ja ostovoimaa, hän sanoi Ylen puheenjohtajatentissä TV1:ssä torstaina.
Haglundin mukaan pienituloisten verotusta pitäisi keventää, koska se kannustaa menemään töihin.
– Mutta kyllä meillä on tosi korkeat verot myös keskituloisilla.
RKP haluaa vähentää verotuksen progressiota niin, että verotettava saisi aina pitää vähintään puolet ansaitsemastaan tulosta. Haglund myöntää, että se tekee loven verokertymään lyhyellä tähtäimellä.
– Mutta toisaalta pidemmän päälle se lisäisi ostovoimaa, kysyntää ja sitä kautta talouden dynamiikkaa ja sitä kautta työpaikkoja. Olemme myös valmiita tekemään tiettyjä muita veromuutoksia, jotka nostavat tuloja.
"Myös rakennepäätöksiä tehtävä"
RKP:n mielestä Suomen julkisen talouden tila on hälyttävä, mutta puolue ei yksilöi vaaliohjelmassa sopeutustarvetta.
– Se on oikeastaan osoittautunut erittäin hyväksi päätökseksi, koska silloin kun kirjoitettiin vaaliohjelmaa, ajateltiin, että sopeuttamistarve olisi pienempi. Ja nythän me tiedämme, että toissaviikolla valtiovarainministeriö joutui tarkistamaan sitä ja ikävä kyllä kaikkien kannalta huonompaan suuntaan.
Valtiovaraiministeriön esityksen mukaan valtiontaloutta on tasapainotettava neljällä miljardilla eurolla ja kuntataloutta kahdella miljardilla eurolla vuoteen 2019 mennessä.
– Ei minulla ole mitään syytä kyseenalaistaa VM:n asiantuntijoiden arviota. Sitten on enemmän poliittinen valinta, että nähdäänkö, että se pitäisi vähän hajauttaa myös seuraavalle vaalikaudelle, hän sanoo.
– Meidän lähtökohtamme oli se, että piti saada valtiontalous tasapainoon nyt tulevalla vaalikaudella, mutta silloin me kuvittelimme, että se oli 1–2 miljardia pienempi kuin mitä se nyt on. Se viittaa siihen, että voi olla, että se ei ihan ole tasapainossa ensi vaalikauden lopussa.
Haglundin mukaan päätöksiä on tehtävä heti vaalikauden alussa. Hän sanoo, että sopeuttamispäätösten lisäksi pitää uskaltaa tehdä rakennepäätöksiä.
– Vaje ei kuroudu umpeen vain sillä, että leikataan ja leikataan.
"Melkein kaikesta joudutaan säästämään"
Haglundin mukaan melkein kaikesta joudutaan säästämään, mutta hän ei kannata juustohöylää.
– Jos yritetään vain juustohöylätä joka paikasta, toiminta näivettyy ja valtion työntekijät eivät jaksa tehdä omaa työtään. Meillä on hyviä mahdollisuuksia tehdä nyt uudella tavalla, koska esimerkiksi moni valtion työntekijä jää eläkkeelle lähivuosina. Se mahdollistaa sen, että voidaan tehostaa ja vähentää henkilöstökustannuksia esimerkiksi sillä, että ei korvata eläkkeelle jääviä. Mutta silloin pitää uudista organisaatiota.
Hän sanoo, että lisäksi pitää katsoa mahdollisuuksia lisätä tuloja.
– Pitää myös uskoa siihen, että jos uskallamme tehdä esimerkiksi verouudistuksia ja työmarkkinauudistuksia, niin myös työllisyys lähtee nousuun.
Haglundin mukaan indeksileikkausten varaan ei voi laittaa paljon toiveita, mutta hän uskoo, että myös indeksejä joudutaan katsomaan.
– Pitää uskaltaa myös uudistaa valtionhallintoa ja priorisoida.