Kauhajoella Koiviston Korpputehdas ryhtyy ensi syksynä valmistamaan pelkästään gluteenittomia tuotteita. Maamme vanhin, liki 90-vuotias korpputehdas on tunnettu perinteisistä sokerikorpuista. Nyt niiden menekki on vähentynyt ratkaisevasti.
– Sokerikorpun kysynnän laskua paikkaamaan tarvitaan uudenlaista tuotantoa. Gluteenittomien tuoteiden kysyntä kasvaa, eikä pelkästään keliaakikkojen keskuudessa, vaan muutkin kuluttajat suosivat gluteenittomuutta. Se on yksi ruokatrendeistä, kertoo Pirjon Pakarin yrittäjä ja Etelä-Pohjanmaan Leipomoyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Malmivaara.
– Ruokaan liittyvät muoti-ilmiöt kasvattavat osaltaan gluteenittomien tuoteiden kysyntää, vakuuttaa myös Keliakialiiton viestintäpäällikkö Leila Alivuotila.
Pirjon Pakarin omistukseen korpputehdas siirtyi kaksi ja puoli vuotta sitten. Tehtaalla on kuusi työntekijää ja heidät koulutetaan gluteenittomien tuotteiden valmistajiksi.
– Karppaus tuli voimalla ja nyt se on jo ohi. Karpaajille kehitimme ja valmistimme omat tuotteet, kertoo Malmivaara yhdestä aikamme ruokatrendistä.
Murun tarkka ruokavalio, perinnöllisyys löytyy suvusta
Tutkimusten mukaan suomalaista noin kaksi prosenttia sairastaa keliakiaa. Keliakialiiton arvion mukaan heitä on noin 36 000. Taudissa gluteeni vaurioittaa suolinukkaa ja sen seurauksena ravinto ei imeydy. Osalla tauti esiintyy iholla. Gluteenia on rukiissa, vehnäjauhossa ja ohrassa. Lisäksi sitä käytetään yleisenä lisäaineena monissa ruuissa.
– Ainoa hoitotapa on gluteeniton ruokavalio. Ruokavalion noudattaminen on pikkutarkkaa, tai paremminkin murun tarkkaa, muistuttaa Keliakialiiton ravitsemusasiantuntija Sanna Arnala.
– Tauti on geneettinen. Jos sitä esiintyy lähisuvussa, niin todennäköisyys sairastua kasvaa merkittävästi, selventää Arnala.
Gluteenittomissa leivonnaisissa voidaan käyttää muun muassa maissia, kvinoaa, hirssiä, tattaria ja gluteenitonta kauraa. Gluteeniton kaura ei saa missään tuotantovaiheessa olla tekemisissä muiden viljojen kanssa. Kauran lisäksi kotimaassa viljellään jo tattaria ja kvinoaa.