Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajana tunnettu professori Pekka Puska on saapunut viimeisimmältä Hongkongin työmatkaltaan. Kansainväliset työtehtävät kutsuivat häntä etsimään ratkaisua tervellisempään elämään.
– Noin reilu vuosi sitten Hongkongin viranomaiset ottivat yhteyttä ja kysyivät voisinko tulla kansainväliseksi asiantuntijaksi heille, koskien suolan ja sokerin käyttöä. Siellä ollaan saman ongelman edessä, että tartuntatautien tilanne vähenee, mutta tilalle ovat tulleet muun muassa sydän- ja verisuonisairaudet.
– Aasiassa suolan saanti on isoissa luvuissa, soijakastikkeen käytön vuoksi. Kohonneet verenpaineet ja aivohalvaukset ovat ongelma. Elintason nouseminen on tuonut mukanaan myös ylipainon. Sokeripitoisten juomien käyttö on myös lisääntynyt, Puska kertoo.
Muiden maiden makea kulttuuri
Mielikuvat voimakkaasta suolan ja sokerin käytöstä sopivat myös äkkiseltään ajateltuna Suomeen. Pekka Puska antaa väitteeseen mielenkiintoisen puolen.
Sokerinkäytön suhteen emme ole lähelläkään sitä tasoa mitä muualla.
Pekka Puska
– Suolan käytön suhteen meillä on lähdetty korkealta, mutta luvut esimerkiksi aivohalvausten osalta luvut ovat tulleet alas 30 prosenttia. Sokerinkäytön suhteen emme ole lähelläkään sitä tasoa mitä muualla. Useimmat tutkimukset kertovat, että suomalaisten lihominen on pysähtynyt, sanoo Puska.
Sokerin suhteen Pekka Puska kertoo meidän olevan hyvällä puolella. Siihen on syynä historiamme: ruokavaliomme on koostunut muusta kuin sokerista.
– Useissa Pohjoismaissa on makeampi kulttuuri kuin meillä, sama koskee useita Euroopan maita. Puhumattakaan verrattuna Yhdysvaltoihin ja Latinalaiseen Amerikkaan, muun muassa Kuubahan on keskeisimpiä sokerintuottajamaita.
Ennen oli muodikasta puhua rasvasta, nyt sokerista
Euroopan koululaistutkimuksessa kysyttiin 13–15-vuotiaiden elintapoja. Tutkimus osoittaa suomalaisnuorten keskuudessa on varsin hyvä tilanne.
Kovat rasvat, suolan liiallinen käyttö ja vähäinen kasvisten käyttö aiheuttavat ongelmia. Ei se sokeri ole tässä vertailussa ongelma.
Pekka Puska
– Kun kysyttiin esimerkiksi virvoitusjuomien ja limsojen käyttöä, niin maamme koululaisten keskuudessa niiden käyttö on vähäisintä verrattuna tutkimuksen 40 maahan.
– Tosin täytyy muistaa, että eriarvoisuus on lisääntynyt. On itsestään huolehtivia ja sitten heitä, jotka lihovat. Suomalainen ei ole niin pahassa sokerikoukussa kuin väitetään, Pekka Puska sanoo.
Pohjois-Karjala-projektin kautta professori Pekka Puska on seurannut kansalaistemme terveyttä.
– Keskustelu on meillä kovin helposti mustavalkoista. Kohtuullinen sokerin käyttö ei ole myrkkyä. Kovat rasvat, suolan liiallinen käyttö ja vähäinen kasvisten käyttö aiheuttavat ongelmia. Ei se sokeri ole tässä vertailussa ongelma, vaikka siihenkin pitää kiinnittää huomiota. Nyt on muotia puhua sokerista. Ennen se oli rasva, sanoo Puska.