Tänäkin kesänä Helsingin rakennusviraston katu- ja puisto-osasto vyöttää kupeensa ja käy taistoon jättiputkea, kurtturuusua, jättipalsamia ja muita aggressiivisia ja kunnianhimoisia ulkomaisen floran edustajia vastaan.
– Mikään kasvi ei sinänsä ole paha tai huono. Ongelma syntyy siitä, kun kasvi on väärässä paikassa ja sitä kasvaa aivan liikaa, kertoo projektisuunnittelija Tiina Tikkanen Helsingin rakennusviraston katu- ja puisto-osastolta Ylen Aikaisen haastattelussa.
Taustalla ovela operaatio
Suurin osa haitallisista vieraslajeista on soluttautunut Suomeen kauniin tai näyttävän ulkokuorensa turvin. Pahaa aavistamatta ihmiset rahtasivat niitä koristamaan puutarhojaan.
Vuosien vieriessä vieraslajit kuitenkin näyttivät todellisen karvansa. Ne latasivat siemenensä ja juurensa ja hyökkäsivät salamasodan parhaiden periaatteiden mukaisesti naapuritonttien kautta luontoon, tienpientareille ja puistoihin.
– Nämä kasvit valtaavat hyvin nopeasti kasvualaa niin, että kohta mitään muuta ei kasva. Suomessa teiden pientareet ovat olleet hyvin kauniita, kun niillä on näkynyt monia erivärisiä kasveja ja kukkia, mutta nyt monin paikoin ei kasva kuin lupiinia, Tikkanen sanoo.
Jättiputki, jättiongelma
Näiden julmien ja kunnianhimoisten klorofyllikelmien rynnäkköä johtaa jättiputki, tuo Kaukasiasta kotoisin oleva karpaasi. Nimensä mukaisesti jättiputki on varreltaan valtava, eli jopa viisi metriä korkea, ja harva kasvi on yhtä kuttumainen luonnoltaan. Jättiputki valtaa elintilaa muilta kasveilta raivokkaasti, ja sen sisältämä neste aiheuttaa vakavia palovammoja ja hengenahdistusoireita.
Vieraslajien hävittämisestä tekee vaikeaa se, että se vaatii usein monien vuosien sinnikästä taistoa. Esimerkiksi kurtturuusu kaivautuu maahan kuin vuoristosissijoukko, ja sen hävittämiseksi koko juurakko pitää nyhtää pois. Jos maahan jää palaakaan juurta, kurtturuusu tekee paluun ennen pitkää.
Mikään kasvi ei sinänsä ole paha tai huono. Ongelma syntyy siitä, kun kasvi on väärässä paikassa ja sitä kasvaa aivan liikaa.
Tiina Tikkanen
Vaikka kasvit saisi kokonaan pois maasta, kasvijätteen hävittäminen voi vielä avata niille paluuväylän. Kompostoimisen kanssa kannattaa olla varuillaan, sillä jotkin kasvit pääsevät leviämään kompostista takaisin luontoon. Jättiputken siemenet pysyvät elinkelpoisina jopa kahdeksan vuotta, joten sitä on vaikea pidättää. Tietoa kunkin kasvin hävittämisestä saaVieraslajit.fi-sivustolta.
Suomi tarvitsee sinua
Siviiliväestön tuki on vieraslajeja vastaan kamppaileville viranomaisille tärkeää. Ylimääräiset apukädet oksasakset tanassa helpottavat kovasti muuten ylivoimaiselta vaikuttavaa taistelua. Viime kädessä maanomistajalla on vastuu puolustaa omaa tonttiaan, ja torjuntatalkoisiin voi saada apua Helsingin rakennusviraston katu- ja puisto-osastolta.
– Täytyy kyllä olla realisti ja todeta, että on sellaisia vieraskasveja, joista tuskin koskaan päästään kokonaan eroon. Mutta jokainen toimenpide, joka estää näiden leviämistä uudelle alueelle, auttaa, Tikkanen kertoo.