Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) pyrkii kautensa aikana vierailemaan mahdollisimman monessa puolustusvoimien kohteessa. Keskiviikkona ministeri vieraili maavoimien esikunnassa Mikkelissä.
– Pidän tärkeänä saada tuntumaa siitä, mitä kentällä tapahtuu ja millaisia mietteitä henkilöstöllä on maanpuolustuksen suhteen.
Puolustusministeri oli tyytyväinen näkemäänsä päämajakaupungissa.
– Henkilöstö on hyvin motivoitunutta, mutta huolta on siitä, miten henkilöstö jaksaa puolustusvoimauudistuksen takia vähentyneellä henkilöstömäärällä.
Ministeri Niinistö näkee, että maavoimilla on kuitenkin edessään suuria haasteita. Niinistö pitää viime vaalikaudella tehtyjä säästöpäätöksiä virheellisinä.
– Etenkin maavoimien operatiivisten ja alueellisten joukkojen kehittäminen ja varustaminen jäi pahasti tavoitteista.
Miinojen korvaajat uudessa selvityksessä
Puolustusministeri Jussi Niinistö kävi maavoimien esikunnassa läpi myös miinoja korvaavia ratkaisuja.
– Suomi täyttää Ottawan sopimuksen velvoitteensa, mutta miinakauhu puuttuu. Olen käynnistämässä lähiaikoina selvitystyötä, jossa selvitetään miten Ottawan sopimusta eri maissa, etenkin EU-maissa, noudatetaan.
Samalla selvityksessä on Niinistön mukaan se, miten uutta teknologiaa voitaisiin hyödyntää.
– Miten saisimme miinakauhun ja aluevaikutuksen takaisin puolustusrepertuaariin? Nykyteknologia mahdollistaa erilaisia etävaikutteisia miinakenttiä ja tähysteisiä miinajärjestelmiä.
Puolustusministeri haaveilee, että miinoja voitaisiin mahdollisesti valmistaa Suomessa, jos asiassa edetään hankinta-asteelle.
"Puolustusvoimauudistusta tarkasteltava kriittisesti"
Itäisen Suomen maanpuolustusta on muokattu rankalla kädellä vuosien mittaan. Mikkelissä toiminut Savon Prikaati lakkautettiin vuoden 2006 lopussa. Pohjois-Karjalan Prikaati sulki ovensa 2013 lopussa. Nykyinen puolustusministeri katsoo suuren rakennemuutoksen jälkiä tarkasti. Niinistön mukaan on tärkeää tarkastella kriittisesti, vastaako uudistus puolustusvoimien toiminnallisia tarpeita.
– Mielenkiinnolla seuraan, minkälaista vaikutusta on sillä, että meillä on maakuntia kuten Pohjois-Karjala, joilla ei ole omaa varuskuntaa. Miten se vaikuttaa maanpuolustustahtoon muun muassa sitä kautta, miten se vaikuttaa reserviläistoimintaan?
– Nämä ovat pitkiä prosesseja. Tällä vaalikaudella tuskin mitään varuskuntia aletaan uudelleen perustamaan.
Onko mahdollista, että prikaateja pannaan uudelleen pystyyn?
– Teoriassa kaikki on mahdollista. Täytyy tarkastella, mikä on yleisen asevelvollisuuden tarve ja koulutustarve. Kasarmit on leikattu nyt koko lailla minimiin. Jos palveluskelpoinen ikäluokka säilyy nykykoossa tai kasvaakin, on vaikea sanoa, riittääkö nykykapasiteetti. Sitä on tarkasteltava.