Syyteneuvottelu tuli Suomessa mahdolliseksi vuoden alussa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että rikoksesta epäilty voi tunnustamalla saada lievemmän rangaistuksen. Tuomioon asti vietyjä juttuja on tällä hetkellä vajaat 20. Suomen rikoshistorian laajimmassa rakennusalan kuittikauppajutussa otettiin käyttöön syyteneuvottelu, johon monet syytetyt tarttuivat.
Valtakunnansyyttäjänvirastossa seurataan sitä, kuinka paljon ja millaisissa tapauksissa syyteneuvotteluja käytetään.
– Syyteneuvotteluja on tähän mennessä käytetty perustalousrikosjuttuihin, valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta sanoo.
Kuittikauppajuttu on tähän mennessä ehdottomasti isoin ja haastavin tapaus, jossa uusia säännöksiä on sovellettu.
Sahavirta uskoo, että syyteneuvottelu tulisi laajempaan käyttöön.
– Uudet työmenetelmät vievät jonkun aikaa, ennen kuin ne löytävät paikkansa ja ihmiset tunnistavat sellaiset jutut, joissa niitä voisi soveltaa. Se on varmaan kaikkein suurin haaste. Ajattelun muutosta tarvitaan ja sehän vie aina vähän aikaa.
Mitään peruskaavaa lyhennyksen määrään ei ole olemassa.
– Syyttäjän täytyy ottaa huomioon kaikki rangaistuksen mittaamiseen liittyvät seikat. Joka jutussa pitäisi ottaa huomioon juuri sen jutun konkreettiset faktat ja sitten tehdä arvio niiden perusteella.
Sahavirta korostaa, että syyttäjän pitää pystyä sanomaan ennen epäillyn tunnustusta teon normaalirangaistus sekä alennuksen määrä tunnustuksen jälkeen. Laki ei kuitenkaan vaadi tällaista yksilöintiä.
Tarkoituksena on tehostaa ja nopeuttaa etenkin vaikeasti selvitettävien ja laajojen rikosjuttujen käsittelyä sekä alentaa kustannuksia. Valtakunnansyyttäjänvirasto on kerännyt tuomioistuinten ratkaisuja, joista on tarkoitus tehdä selvitys syksyn aikana.
Päätekijät syyteneuvottelussa
Helsingin hovioikeudessa pidetään torstaina suuren kuittikauppajutun tunnustamisoikeudenkäynti. Hovioikeudessa syytettyjä on 30 ja heistä puolet ilmoitti halukkuutensa syyteneuvotteluihin.
– Päätekijät ovat tässä mukana, kihlakunnasyyttäjä Tommi Hietanen sanoo.
Monimutkaista rikosvyyhtiä on pyöritetty eri oikeusasteissa jo vuosikausia. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2009 massiivisessa jutussa yli 80 vastaajaa. Käräjäoikeuden mukaan tuomitut väärensivät kuitteja ja välittivät pimeää työvoimaa pääkaupunkiseudulle.
Hovioikeus puolestaan muutti vuonna 2011 olennaisesti Helsingin käräjäoikeuden päätöstä ja hylkäsi syytteet kokonaan 46 vastaajan osalta. Osa heistä oli saanut käräjillä merkittäviäkin vankeustuomioita.
Syyttäjä, Verohallinto ja useat vastaajat hakivat valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Korkein oikeus päätti kesällä 2014 palauttaa kuittikauppajutun Helsingin hovioikeuteen. Kihlakunnansyyttäjä Hietasen mukaan korkeimman oikeuden palauspäätöksen jälkeen keskusteltiin asianosaisten kanssa.
– Ilmassa oli silloin paljon enemmän tunnustamispuhetta.
Hietasen mukaan rikosnimikkeistä tai teonkuvauksesta ei neuvoteltu. Käytännössä neuvottelun kohteena on tuomion lieventäminen.
– Syyteneuvottelujen ideana on saada resurssisäästöjä ja tässä tilanteessa olemme nähneet, että ne ovat saatavilla, Hietanen sanoo.