EU:n parlamentissa keskustelun sävy veroparatiiseista on muuttunut, kun vuosi sitten paljastuivat Luxemburgin tekemät verosopimukset lähes 350 yrityksen kanssa.
Monet kansainväliset yritykset, kuten huonekalujätti Ikea, olivat tehneet ennakkosopimuksen Luxemburgin viranomaisten kanssa, jotta ne maksaisivat mahdollisimman vähän veroja.
Ylen MOT-ohjelma paljasti puolestaan viime vuoden marraskuussa, että suomalainen rakennusliike SRV ja pakkausmateriaaleja valmistava Huhtamäki olivat tehneet sopimuksen Luxemburgin viranomaisten kanssa.
Sopimukset vuosivat julki PriceWaterhouseCoopers -konsulttiyritykseltä, joka on yksi maailman suurimmista tilintarkastusyhtiöistä.
Lähes kaikki Ylen kyselyyn vastanneista suomalaismepeistä ottaisivatkin nyt kovat keinot käyttöön veroparatiisiyhtiöitä kohtaan. Yhdeksän suomalaismeppiä sulkisi veroparatiisejä hyväksikäyttävät yritykset jäsenmaiden valtiontukien ja julkisten hankintojen ulkopuolelle.
Kokoomusmepit Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen ovat epäilevällä kannalla. Virkkunen ei osaa vielä sanoa kantaansa, sillä veroparatiiseille pitäisi ensin saada unionin yhteinen määritelmä.
Sarvamaan kielteinen kanta menee syvemmälle yhteiskuntafilosofiaan.
– Haluan säilyttää periaatteessa sen mahdollisuuden, että kaikki yritykset ovat samalla lähtöviivalla. Yrityksiä pitää katsoa aina tapauskohtaisesti, jotta emme rajoita niiden toimintavapautta.
Yritysten sulkeminen julkisten hankintojen ulkopuolelle iskisi tuntuvasti muun muassa rakennusliikkeisiin ja terveysalan yrityksiin, jotka ovat riippuvaisia julkisista rahavirroista.
Suomalaismepit: Komission määriteltävä veroparatiisi
Kaikki Ylen kyselyyn vastanneet suomalaismepit laatisivat EU:lle yhteisen veroparatiisimääritelmän. Määritelmän avulla tunnistettaisiin ne maat, jotka tarjoavat ihmisille ja yrityksille mahdollisuuden aggressiiviseen verosuunnitteluun.
Määritelmä on osaltaan edellytys sille, että Euroopan unioni ja jäsenmaat voivat rangaista maita, yrityksiä ja ihmisiä verojen välttelystä. Miksi suomalaismepit yhteisenä ryhmänä kannattavat yhteistä määritelmää?
– Ehkä meillä on sellainen perinne, että verot tulee maksaa. Ja nyt kun on mahdollisuus verosuunnitteluun, niin ehkä me suomalaiset ajattelemme, että nämä mahdollisuudet pitää tukkia, sanoo parlamentin keskustalainen varapuhemies Anneli Jäätteenmäki.
Veroasiat ovat tapetilla kuluvalla vaalikaudella parlamentissa. Komissio, parlamentti ja jäsenmaat hyväksyivät lokakuussa automaattisen verotietojen vaihdon viranomaisten välillä vuodesta 2017 lähtien.
Tämän lisäksi parlamentti vaati viime vaalikaudella komissiota laatimaan tarkan määrittelemän veroparatiisille. Samanlaisia vaatimuksia on kuultu myös kuluvalla vaalikaudella ja paineita lisäävät komission tekemät lupaukset.
Demariryhmä vaati komission luxemburgilaisen puheenjohtajan Jean-Clauden Junckerin valinnan yhteydessä, että komission pitää harjata veroparatiisit kunnolla, ennen kuin ryhmä voi siunata komissaarien valinnat.
– Vielä viime kaudella oli ihan virallinen totuus se, että veroasiat kuuluvat jäsenmaille eikä komissiolla ole mandaattia toimia näissä asioissa. Kun komissiota ja komission puheenjohtajaa ryhdyttiin valitsemaan, niin S&D-ryhmä asetti ehdoksi sen, että pitää selvittää esimerkiksi Luxembugin rooli, demarimeppi Liisa Jaakonsaari sanoo.
Perinteisesti jäsenmaat ovat vedonneet veroparatiisien suitsimisessa siihen, että veroasiat kuuluvat yksin jäsenmaiden päätösvaltaan. Monien EU-tarkkailijoiden mukaan tämä on ollut esimerkiksi Britannialle ja Luxemburgille vain tekosyy.
Jaakonsaaren mukaan olisi ollut moraalisesti arveluttavaa, jos Luxemburgin pitkäaikainen pääministeri Juncker olisi valittu komission johtoon ilman että veroparatiiseja ei otettaisi entistä tarkemman luupin alle.
Päätösvaltaa veroasioissa parlamentille
Veroasioiden kuuluminen tiukasti jäsenvaltioiden päätösvaltaan on saanut monet euroedustajat tuskastumaan, sillä EU:n yhteiset toimet jäävät usein vaatimusten tasolle.
Kahdeksan suomalaismeppiä siirtäisikin päätösvaltaa veroasioissa yhteisöpäätösmenettelylle, jotta aggressiiviseen verosuunnitteluun voitaisiin entistä tehokkaammin puuttua. Yhteisöpäätösmenettelyssä parlamentin asema vahvistuu lakia säädettäessä.
– On äärimmäisen ongelmallista, että jo yksikin jäsenmaa voi halutessaan blokata veroasioiden etenemisen EU:ssa. Esimerkiksi yhteistä ja yhdistettyä veropohjaa koskeva esitys jumittui aikanaan neuvostoon erityisesti Irlannin ja Iso-Britannian vastustuksen vuoksi, sanoo kokoomusmeppi Sirpa Pietikäinen.
Yhteinen ja yhdistetty veropohja olisi yhtenäistänyt sen, miten maiden veropohja lasketaan. Tämä olisi helpottanut yritysten kansainvälistymistä ja vaikeuttanut porsaanreikien keksimistä aggressiivisessa verosuunnittelussa.
Kyselyyn vastanneista suomalaismepeistä Henna Virkkunen, Hannu Takkula ja Nils Torvalds haluaisivat pitää veroasiat tiukasti jäsenmaiden käsissä.
– Kannatan myös verotuksen osalta yhteisiä pelisääntöjä, mutta verotuksen tullisi silti olla kansallisen päätöksenteon piirissä, sanoo keskustan meppi Hannu Takkula.