Suomalaisesta puhtaan teknologian osaamisesta on tulossa – tai jo tullut – yksi maan teollisuuden tukipilareista. Näin sanoo ilmastoasiantuntija Oras Tynkkynen, joka on Tyrsky-konsulttiyrityksessa selvittänyt valtioneuvostolle suomalaista ilmasto-osaamista.
– On tiedetty pitkään, että Suomi on maailman johtavia puhtaan teknologian maita. Esimerkiksi EK:n mukaan Suomessa on 3 000 yritystä, jotka työskentelevät niin sanotulla cleantech-sektorilla. Ehkä selvitys vahvistaa sitä, miten valtavan laaja-alainen ja moninainen tämä kenttä on.
Ylen Päivän kasvo -ohjelmassa puhuneen Tynkkysen mukaan cleantech, eli ratkaisut, jotka auttavat vähentämään ympäristön kuormitusta, on noussut Suomen suurten teollisuudenalojen rinnalle ja ohi.
– Taannoin cleantech arvioitiin liikevaihdoltaan noin 26 miljardin euron suuruiseksi. Se on käytännössä ohittanut paperi- ja metsäteollisuuden suuruudeltaan.
Metsäteollisuuden mukaan maan Suomen metsäteollisuuden tuotannon arvo oli vuonna 2013 reilu 20 miljardia euroa.
Maailmanvalloitus vaatii kotimaisen kysynnän
Tynkkynen sanoo, että yhden arvion mukaan cleantech tarjoaa jo nyt noin 50 000 työpaikkaa. Hänen mukaansa on kiinnostavaa seurata, miten työpaikat voivat kehittyä tulevaisuudessa, sillä ilmasto-osaamiselle on valtava kysyntä maailmalla. Tynkkynen painottaa, että alan pitäisi levitä koko yhteiskuntaan, eli se ei saisi pysyä vain yksittäisten yritysten tai kuntien käytössä.
Suomalaisen cleantechin maailmanvalloitusta ovat jarruttaneet Tynkkysen mukaan nimenomaan alan kotimarkkinat.
– Tämä on ongelma erityisesti pk-yrityksille. Jos yritykset eivät saa testattua ratkaisuaan kotimaassa, niiden on vaikea lähteä myymään sitä esimerkiksi kiinalaisille.
Tynkkynen toivoo, että ilmasto- ja elinkeinopolitiikka löisivät kättä päälle. Ympäristöratkaisujen edistäminen edesauttaisi Tynkkysen mukaan suomalaisyritysten menestystä.
– Jos ilmastopolitiikkaan otettaisiin etunoja, se loisi kysyntää ja paljon kaivattuja kotimarkkinoita suomalaisille ilmastoratkaisuille. Eli jos lähdettäisiin rohkeasti kansallisesti edistämään energiatehokkuutta, lisäämään uusiutuvan energian käyttöä ja vähentämään päästöjä, se tukisi samalla suomalaisten yritysten vientiponnisteluja.
Bioenergiaa ja nyhtökauraa
Tynkkysen mukaan Suomesta löytyy monenlaisia ilmastoratkaisuja oikeastaan talouden joka alalle.
– Muutamia perinteisiä vahvoja aloja ovat bioenergian hyödyntäminen, energiatehokas sähkön- ja lämmöntuotanto sekä tehokkaat teollisuuden prosessit. Niiden ohella nousevia ja vähemmän tunnettuja alueita ovat energiatehokas meriliikenne tai erilaiset älyratkaisut energiaverkon ja -käytön puolella.
Uutena tulokkaana Tynkkynen mainitsee niin sanotun ilmastofiksun ruoan. Tällä hetkellä kenties kuuluisinta ilmastofiksua ruokaa on suomalainen nyhtökaura, mutta muitakin esimerkkejä on:
– Suomalaiset yritykset ovat kehittäneet kasviperäisiä vaihtoehtoja eläinperäisille tuotteille. Suomessa on myös paljon nokkelia ajatuksia siitä, miten ruokahävikkiä voidaan vähentää, esimerkiksi miten eri kännykkäsovellusten avulla hukkaruokaa voidaan saada parempaan käyttöön.
Kotimaisia cleantech-keksintöjä ovat eri tekniset laitteet ja järjestelmät, mutta Tynkkysen mukaan maassa on paljon niin sanottua pehmeää osaamista, eli sosiaalisia ja yhteiskunnallisia keksintöjä. Huomattavaa on esimerkiksi vahvan koulutusosaamisen yhdistäminen ilmastoon.
– Perusajatus on se, että kun me Suomessa osaamme näitä asioita hyvin, niin miten saisimme valjastettua niitä koko maailman käyttöön. Eli miten esimerkiksi Yhdysvallat ja Kiina ottaisivat käyttöön samoja ratkaisuja, joita olemme kehittäneet menestyksekkäästi Suomessa.