Suonenjokinen Timo Karjalainen oli yksi kuudesta kvinoan viljelykokeiluun osallistuneesta pohjoissavolaisesta maanviljelijästä. Perulaisen kasvin siemeniä oli Suonenjoen Tyyrinmäellä viljelyssä kolme eri lajiketta yhteensä hehtaarin alalla.
– Yksi lajike kasvoi hyvin, mutta myös sen kasvuaika oli liian pitkä, sillä kukkiminen jatkui pakkasiin asti.
– Kaikkea uutta kannattaa silti aina kokeilla, Karjalainen sanoo.
"Pääsimme kalkkiviivoille"
Vastaavanlainen kokemus oli myös muilla kokeiluun osallistuneilla viljelijöillä. Kvinoan viljelyä kokeiltiin kesän aikana kymmenellä eri lajikkeella Kuopion Maaningalla, Nilsiässä ja Riistavedellä sekä Siilinjärvellä, mutta kasvi ei ehtinyt tuleentua niistä yhdessäkään paikassa.
– Pääsimme ihan kalkkiviivoille, mutta sitten tulivat pakkaset, harmittelee agronomi Timo Alatalo Maaseudun yrityspalveluista.
Alatalon mukaan kvinoa kasvoi todella korkeaksi, jopa kaksimetriseksi viidakoksi. Elokuun kymmenennen päivän jälkeen kasvin kehitys alkoi kuitenkin polkea paikallaan, eikä tuleentumisesta tullut mitään.
– Olisi tarvittu vielä pari viikkoa lisää aikaa, Alatalo laskeskelee.
Liian lyhyeksi jääneen kasvukauden lisäksi viljelykokeilua haittasivat rikkakasvit. Kvinoan sukulaiskasvi on Suomessa yleinen rikkakasvi savikka eli saviheinä, johon ei kuitenkaan voitu käyttää torjunta-aineita, sillä samalla olisi kuollut myös kvinoa.
Tutkijoiden tavoitteena terveellinen välipalatuote
Kvinoaa on kutsuttu superruoaksi, sillä se sisältää kaikkia ihmisen tarvitsemia aminohappoja – ja vieläpä oikeassa suhteessa. Kasvi on myös gluteeniton, joten se soveltuu keliaakikoille.
Pohjois-Savon viljelykokeilu on osa Itä-Suomen yliopiston ravitsemustieteen laitoksen tutkimusta. Vanhemman tutkijan Carme Plumed-Ferrerin mukaan tavoitteena on valmistaa kasvista terveellisiä välipalatuotteita.
– Kvinoan siemenien tuominen on hyvin kallista. Tavoitteemme on kehittää siitä Suomeen sopiva kasvi.
Runsaan vuoden kestänyttä tutkimusta on rahoittanut Pohjois-Savon ELY-keskus. Rahoitus päättyy vuodenvaihteessa, mutta uusi hakemus on jo vireillä.
Rahalle on käyttöä, sillä kvinoaa on syysrukiin tavoin kylvetty pienelle alalle myös syksyllä.
– Jos hyvin käy, kvinoaa päästään puimaan ensi elokuussa, Timo Alatalo myhäilee.