Näkymä hurrikaani Irman jäljiltä on lohduton. Tuhoutuneita taloja, katkenneita teitä, tulvien saartamia naapurustoja ja romukasoja pitkin poikin.
Sekä Barbudan että Saint-Martinin saarella jopa 95 prosenttia taloista on vaurioitunut myrskyssä.
Kirkon ulkomaanavun humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva kertoi Ylelle, miten luonnonkatastrofien uhrien auttaminen etenee. Vaiheet seuraavat toisiaan liukuvasti. Järjestö toimitti apua muun muassa Haitiin viime syksyn tuhoisan Matthew-hurrikaanin jälkeen.
1. vaihe: hätäapu
Heti myrskyn jälkeen ihmiset tarvitsevat apua selviytymiseen.
– Ensin ihmisille jaetaan ruokatarvikkeita ja suojaa, esimerkiksi pressuja pään päälle. Sen jälkeen voidaan antaa apua raivaukseen, Alajarva sanoo.
Kriisitilanne voi jatkua pitkään. Tulvat ja maanvyöryt uhkaavat ihmisiä vielä pitkään myrskyn jälkeen, ja ne katkaisevat yhteyksiä erityisesti syrjäisemmille alueille.
– Näistä olosuhteista riippuu, kuinka nopeasti apua saadaan perille tai saadaanko lainkaan.
Kirkon ulkomaanapu on varautunut auttamaan alueella Haitia, joka on Karibianmeren köyhin valtio. Tämänhetkisten tietojen perusteella Irma-myrsky on ohittamassa Haitin ja sen naapurimaan Dominikaanisen tasavallan.
2. vaihe: raivaus- ja korjaustyöt
Raivaus- ja korjaustyöt jatkuvat viikkoja ja kuukausia. Suuret trooppiset myrskyt aiheuttavat totaalista tuhoa.
– Ne eivät valikoi kohdetta, vaan yhteisöt kärsivät laajamittaisesti. Kodit, koulut ja terveyskeskukset tuhoutuvat, Eija Alajarva sanoo.
Eri maissa ihmisillä on hyvin erilaiset lähtökohdat rakentaa elämäänsä uudelleen. Antigua ja Barbuda on Karibian vauraimpien valtioiden joukossa. Monilla sen asukkaista on varaa kerryttää varmuusvarastoja ja suojautua paremmin. Silti sielläkin tuloerot ovat suuria.
– Haitin tapaisessa köyhässä maassa ihmisillä ei ole valmiiksikaan juuri mitään, ja myrsky tuhoaa kaiken, Eija Alajarva sanoo.
Myös taudit alkavat levitä nopeasti, kun pilaantunutta vettä on paljon eikä viemäröintiä ole tai se ei toimi.
– Haaavoittuvimmat ihmisryhmät kuten vanhukset ovat erityisessä vaarassa.
3. vaihe: jälleenrakennus
Luonnonkatastrofien vaikutukset kestävät vuosia. Ne tuhoavat satoja ja pilaavat viljelysmaita.
– Myrskyt hävittävät ruokaturvan ja toimeentulon etenkin niissä maissa, joissa ihmiset ovat riippuvaisia maataloudesta, Alajarva sanoo.
Alajarvan mukaan avustusjärjestöt yrittävät auttaa ihmisiä ja yhteisöjä mahdollisimman nopeasti jaloilleen.
– Jos lapset pääsevät kouluun ja perheet kiinni arkirutiineihin, se vaikuttaa paljon perheiden ja yhteisöjen hyvinvointiin.
4. vaihe: varautuminen
Yhteisöjä ja perheitä autetaan varautumaan seuraavaan luonnonkatastrofiin osana kehitysyhteistyötä. Karibian saarten yli pyyhältää myrskyjä vuosittain.
– Esimerkiksi Haiti on vahvistanut paljon valmiuttaan vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen, mutta paljon on vielä työtä tehtävänä, Alajarva sanoo.
Kirkon ulkomaanapu on rakentanut Haitissa kymmeniä kouluja, joiden pitäisi kestää seuraava maanjäristys. Suunnittelussa otettiin huomioon myös hurrikaanit.
– Kun Haitiin iski viime syksyllä Matthew-hurrikaani, meidän koulumme eivät kärsineet suuria vaurioita.
Lisää aiheesta:
Atlantin hurrikaanikausi on huipussaan – Kuusi kysymystä hirmumyrskyistä
Atlantin hurrikaanikausi on huipussaan – Kuusi kysymystä hirmumyrskyistä
Kuusi faktaa Karibianmeren hurrikaaneista – Kolme hurrikaania samaan aikaan