Suomessa on kymmenentuhatta urheiluseuraa, joissa on mukana miljoona suomalaista. Seurat joutuvat keksimään itsensä uudelleen lähivuosina.
Lapsien osuus ei kasva, joten seurojen täytyy kääntää katseet aikuisiin ja senioreihin. Seurat tarvitsevat aikuisliikkujia, mutta aikuisliikkujat eivät tarvitse seuroja, koska liikuntaa voi ostaa selvällä rahalla. Ainakin isoissa kaupungeissa pyörivät kuntosalit, tanssitunnit ja erilaiset harjoitusmetodiklubit ihan liiketoimintana.
Harri Halme on vaikuttanut yli kolme vuosikymmentä suomalaisen urheilun kulisseissa. Hän ei aseta seuratoimintaa ja kaupallista liikuntaa vastakkain.
Urheiluseurojen piirissä liikkuu vuonna 2018 tehdyn selvityksen mukaan vain 13 prosenttia aikuisista. Silti 85 prosenttia naisista ja 80 prosenttia miehistä harrastaa liikuntaa.
– Pari miljoonaa suomalaista kävelee, miljoona käy kuntosalilla. En minä tiedä onko se urheiluseuroille hyvä vai huono asia. Toivottavasti ne jotenkin linkittyvät, Halme toteaa.
Kaupallinen liikuttaminen on tullut mukaan jo kolmivuotiaista saakka.
– Hyppyytyspuistot liikuttavat ihan penskojakin. Ei niillä ole mitään tekemistä seuratoiminnan kanssa, mutta ne ovat vietävän hyvää liikuntaa.
Myytti liikkumattomista lapsista murenee teini-iässä
Murhe liikkumattomista lapsista on Halmeen mielestä tulkittu ainakin osittain pieleen.
Tilanne muuttuu nopeasti. Halme arvioi jopa, että teini-ikään tullessaan myös vain vähän liikkuvat pojat hakeutuvat saleille ja alkavat kiinnittää huomiota ravintoonsa.
– Itsestä huolehtiminen, liikunta, ruuan vahtiminen ovat tässä ajassa. Kukapa meistä ei olisi kaupassa tarkistanut leikkelepakkauksesta, kuinka paljon siinä on proteiinia. Kyllä ne kahdeksanvuotiaat pojatkin tajuavat sen jo katsoa, vakuuttaa Halme.
Katso Harri Halmeen vierailu keskiviikon 21. syyskuuta Puoli seiskassa tästä: