Metsäyhtiö UPM:n Lappeenrannan Kaukaan tehtailta saa parin vuoden kuluttua päästä Saimaaseen nykyistä vähemmän ravinteita.
Vuoden 2025 alusta alkaen vesistöön saa päätyä puhdistettujen jätevesien mukana nykyistä vähemmän fosforia ja typpeä.
Vuoden tarkastelujaksolla fosforia saa päätyä vesistöön keskimäärin 23 kiloa vuorokaudessa ja typpeä 550 kiloa vuorokaudessa.
Nykyisellään Kaukaan tehtailta saa päätyä vesistöön keskimäärin 27 kiloa fosforia vuorokaudessa ja typpeä keskimäärin 630 kiloa vuorokaudessa.
Typpi ja fosfori aiheuttavat vesistöjen rehevöitymistä.
Tavoitteena vesistön hyvä kunto
Päätöksen Kaukaan tehtaiden jätevesien ravinnepäästöjen raja-arvojen tiukennuksesta teki Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Raja-arvot on kirjattu Kaukaan tehtaiden ympäristölupaan.
Aluehallintovirasto huomauttaa, että UPM:n Kaukaan tehtaiden jätevesienkäsittely täyttää jo nyt sellun ja paperintuotantoa koskevat parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Silti virasto pitää ravinnepäästöjen raja-arvojen tiukentamista tarpeellisena.
Tiukennuksella tavoitellaan vesistön hyvää ekologista tilaa itäiselle Pien-Saimaalle. Tällä hetkellä vesistön tila on rehevyyden takia tyydyttävä.
Itäisen Pien-Saimaan hyvän tilan saavuttaminen edellyttää kokonaisfosforipitoisuuden pienenemistä yhdellä prosentilla.
Metsäteollisuus kuormittaa
Itäinen Pien-Saimaa on voimakkaasti metsäteollisuuden kuormittama. UPM:n Kaukaan tehtaiden lisäksi sinne johdetaan jätevedet Metsä Fibren Joutsenon tehtailta sekä Joutsenon Oravaharjun yhdyskuntapuhdistamolta.
Pistekuormituksen osuus itäiselle Pien-Saimaalle kohdistuvasta fosfori- ja typpikuormituksesta on aluehallintoviraston mukaan selvästi suurempi kuin kaikkien muiden kuormituslähteiden.
Muita kuormituslähteitä ovat esimerkiksi maa- ja metsätalous, haja-asutus sekä hulevedet.