Pohjalaisen rakennusperinnön jättiläinen on sivukamaritupa.
Se on rakennus, jossa kamarit on sijoitettu sivulle eikä päätyihin, kuten normaalisti pohjalaistaloissa.
Sivukamaritupia rakennettiin vuosien 1750–1850 välisenä aikana eteläisellä Keski-Pohjanmaalla.
Helsingin yliopiston Ruralia instituutin tutkija, pohjalaistalo-osaaja Matti Mäkelän mukaan Keski-Pohjanmaan eteläosassa tavataan sivukamaritupaa, joka on rungoltaan leveämpi asuinrakennus kuin mitä Pohjanmaalla normaalisti on rakennettu.
– Perinteinen pohjalaistalo on levennetty niin että takan lämpöä voitu hyödyntää myös sivukamareihin, jotka ovat takan vieressä, Mäkelä sanoo.
Kappalemääräisesti sivukamaritupia on tehty toista sataa ja nelisenkymmentä niistä on säilynyt tähän päivään.
Keski-Pohjanmaan vielä jäljellä olevat sivukamarituvat halutaan kulttuurimatkailun käyttöön.
– Osaa ihmisistä kiinnostaa rakennus, osaa kiinnostaisivat tapahtumat ja osaa kiinnostaa historia. Tämä on mahtava kuriositeetti, joka on säilynyt eteläisellä Keski-Pohjanmaalla, Mäkelä sanoo.
Lisää: Sivukamarituvista uskotaan löytyvän uutta tietoa keskipohjalaisesta rakennusperinnöstä
”Navetalla oli purkutuomio”
Katja Palosaari asuu Vetelin emäntäkoulun viereen rakennetussa pohjalaisessa sivukamarituvassa, joka siirrettiin Halsualta emäntäkoulun koetilan päärakennukseksi 1930-luvulla.
– Kun me ostettiin tämä, rakennus oli huonossa kunnossa. Pihapiirin navetalla oli purkutuomio, kertoo Palosaari.
Perinteinen pohjalaistalo oli aina ollut Palosaaren haave.
Oletettavasti noin vuodelta 1750-olevaa sivukamaritupaa ja sen pihapiiriä on nyt korjattu vanhaa vaalien.
Talon alapohja ja yläpohja on eristetty, muuten remonttien kanssa on oltu varovaisia. Seiniä esimerkiksi ei ole maalattu valkoiseksi.
– Miksi korjata tai tehdä muutosta, kun se on muillekin kelvannut toistasataa vuotta.
Elävässä arkistossa on Marttojen toimia -filmi vuodelta 1946. Palosaaren mukaan filmissä näkyy tuttu talo.
Filmin voi katsoa täältä.Tuvankatsojaiset emäntäkoululla -osuus alkaa noin 45 minuutin kohdasta.
– Filmiltä voi nähdä kuvaa tuvasta ja pihapiiristä sotavuosilta, kertoo Palosaari.
Nyt miljöötä vuokrataan eri tapahtumien käyttöön hääpaikaksi, myyjäisiin ja pikkujouluihin sekä muihin juhliin.
Kulttuurimatkailuun verkosto
Sivukamarituvat edustavat eteläisen Keski-Pohjanmaan vanhinta rakennuskantaa. Komeimmat sivukamarituvat kuuluvat maailman suurimpien talonpoikaistalojen joukkoon.
Ruralia-instituutin johdolla selvitetään alueen sivukamaritupien määrä ja tilanne, ja kerätään niihin liittyvää historiatietoa.
Lisäksi selvitetään talon omistajien halukkuus osallistua kulttuurimatkailun kehittämiseen.
Sivukamarituvalliset rakennukset ovat valtaosin yksityisten omistuksessa, mutta monet niistä sopisivat kulttuurimatkailun kohteiksi.
– Ruotsissa on jo rakennusperinnön kulttuurimatkailua, se olisi mahdollista saada myös tänne, sanoo Mäkelä.
Monet sivukamaritupien omistajat ovat jossain vaiheessa ajatelleet rakennuksen hyödyntämistä kulttuuriin tai matkailuun.
– Syystä tai toisesta ajatus on jäänyt toteuttamatta, kertoo Mäkelä.
Rakennusten rouheus puhuttelee
Mikä sivukamarituvissa sitten viehättää?
Katja Palosaaren mukaan sivukamarituvissa viehättää niiden rouheus, epätäydellisyys ja elämänmaku.
Nyky-yhteiskunnan valkoiseksi maalatut seinät saavat vastapainoa.
– Kyllä täällä voi tuntea palaavansa juurille. Voi todeta rakennuksen tapaan, että seison omillani, kertoo Palosaari.
Tutkija Matti Mäkelä kertoo, että Ruralia-Instituutin vuoden kestävän Sivukamarituvat historian näyttämönä -hankkeen on rahoittanut Leader-toimintaryhmä Pirityiset Euroopan unionin maaseuturahastosta.
– Rahoituksesta johtuen hanke painottuu eteläisen Keski-Pohjanmaa suomenkielisen alueen rakennusperinnön tutkimukseen, kertoo Mäkelä
Aiheesta voi keskustella maanantaihin 17. lokakuuta kello 23 asti.
Lue seuraavaksi: