Hangon Lappohjan ”oligarkkitalot” näyttävät ulospäin käytännössä autioilta. Parkkipaikalla on kaksi autoa, asuntovaunu ja hevostraileri.
Talojen seinustoihin nojailee muutama polkupyörä. Suurin osa parvekkeista on tyhjiä, ja verhoja roikkuu vain joissain ikkunoissa.
Piha on kuitenkin siisti, ja se on Mihhail Dartsasvilin ansiota. Talonmies on tehnyt työtään palkatta tammikuusta lähtien.
– On minulta kysytty, olenko vähän tyhmä. Mutta mitä muuta olisin voinut tehdä! En kestä katsoa hoitamatonta pihaa, Dartsasvili sanoo nauraen.
Eivätpä talojen asukkaat ole voineet maksaa vuokriaankaan kevään jälkeen, kun omistaja, oligarkki Boris Rotenbergin omaisuus päätyi Euroopan unionin talouspakotteiden kohteeksi.
Lappohjaan toissa kesänä palannut Merja Karhunen on maksanut vuokransa viimeksi huhtikuussa.
– Silloin sanottiin, että pankkitili ei tämän jälkeen ehkä enää toimi. En ole ollut kovin huolissani, sillä olen maksanut kolmen kuukauden takuuvuokran ja saanut rästivuokrarahatkin pidettyä suurimmaksi osaksi jemmassa.
Takuuvuokrarahojen kohtaloa ei vain taida juuri nyt tietää kukaan.
Taloyhtiön 63 asunnosta asuttuja on tällä hetkellä 13. Asukkaat ovat lähinnä ikäihmisiä ja komennusmiehiä.
– Jotkut ovat jopa iloisia, kun on saanut asua ”ilmaiseksi”. Toisille se on ollut liikaa, ja he ovat muuttaneet pois. Vanhat ihmiset eivät vain kestä, jos eivät saa vuokraa maksettua, talonmies Dartsasvili harmittelee.
Toisesta talosta on juuri lähtenyt esimerkiksi yli 50 vuotta samoilla sijoilla asunut mies.
Talot on alun perin rakennettu terästehtaan työntekijöiden käyttöön, ja isänsä työn perässä Lappohjaan tuli aikoinaan myös Turusta kotoisin oleva Merja Karhunen.
– Rakastan tätä paikkaa. Merenranta on 300 metrin päässä, siellä on kilometritolkulla tilaa kävellä, eikä juuri koskaan ketään muita.
Talot kiinnostavat muitakin kuin kaupunkia
Hangon ja Tammisaaren puolivälissä sijaitseva merenrantakylä kiinnostaa muitakin kuin suomalaisvenäläistä liikemiestä Boris Rotenbergia ja sittemmin Hangon kaupunkia.
Esimerkiksi kuluvan viikon keskiviikkona taloja kävi Dartsasvilin mukaan katsomassa ”joku porukka”, joka tutki muun muassa talojen kattojen kuntoa.
Haastatteluhetkelläkin ohitse lipuu huomiota herättävän hitaasti iso valkoinen BMW, jonka tunnistaa ulkopaikkakuntalaiseksi siitä, että kuski ei nosta kättä.
– Kyllähän näitä ”renkaanpotkijoita” eli muitakin kiinnostuneita on, mutta me yritämme pitää heidät nyt irti tästä. Tämä on kuitenkin viranomaisasia, kaupunginjohtaja Denis Strandell huomauttaa.
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle lisämäärärahan osoittamista talojen haltuunottoon. Kaupunki vuokraa asunnot eteenpäin, kunhan haltuunotto on valmis.
Asunnoille on todennäköisesti runsaasti kysyntää, sillä esimerkiksi Strandell on saanut jo yhteydenottoja mahdollisilta uusilta vuokralaisilta.
Lappohjaan on tullut ja tulossa myös uutta teollisuutta, joka tarvitsee asuntoja työntekijöilleen. Terästehdas meni konkurssiin kymmenen vuotta sitten.
– Ihan ensiksi palkkaamme isännöitsijän, ja sitten teemme uudet vuokrasopimukset nykyisten asukkaiden kanssa. Sen jälkeen kartoitamme asuntojen kunnon, eli kuinka monta kohdetta voi laittaa suoraan markkinoille. Tämän enempää en tässä vaiheessa osaa vielä tulevasta sanoa, Strandell summaa.
Asukkailta vuolaat kiitokset kaupungille
Hangon kaupunginvaltuusto hyväksynee tarvittavan lisämäärärahan kuluvan vuoden budjettiin haltuunottoa varten.
100 000 eurolla on tarkoitus kattaa hoitamatta jääneet juoksevat menot. Talo lämpenee – kaupunginjohtajan sanoin onneksi – biolämmöllä, joten kovin suuria kustannuksia esimerkiksi enimmäkseen tyhjillään olevien tilojen lämmityksestä ei pääse syntymään.
– Siihen toki pyrimme, että tämä taloyhtiö pyörisi omillaan, eli siitä ei enää tulisi lisäkustannuksia kaupungille, Strandell tähdentää.
Haltuunotto tapahtuu kaupungin ja Rotenbergin Rinimex-yhtiön välisellä sopimuksella. Ulosottolaitos on jo hyväksynyt järjestelyn.
Sekä asukas Karhunen että talonmies Dartsasvili kiittelevät vuolaasti kaupungin väliintuloa.
– Se on oikeasti pelastus ja varmaan ainoa vaihtoehto. Tosi upea juttu, Karhunen hehkuttaa.
– En halua kehua itseäni, haluan kehua kaupunkia. Aina kun on ollut joku ongelma, olen soittanut sinne ja asiat ovat hoituneet, Dartsasvili päättää.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Keskustelu on auki perjantaihin 30. syyskuuta kello 23:een asti.
Lue myös: