Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Ruoan hintojen nousu on kiihtynyt jälleen uuteen ennätykseen.
Hinnat nousivat syyskuussa jo 14,5 prosenttia. Aiemmin elokuussa ruoka kallistui Tilastokeskuksen mukaan 12,5 prosenttia, joka sekin oli nopein kuukausinousuvauhti Suomen EU-jäsenyyden aikana.
Halventuvia elintarvikkeita on enää vaikea löytää, mutta sellaisiakin sentään on. Päärynät ja kaalit halventuivat lähes kolme prosenttia vuotta aiemmasta.
Nyt kallistuivat eniten jauhot, munat, suurimot ja voi. Kaikki yli 30 prosenttia, jauhot kallistuivat peräti 46 prosenttia.
Ruoanhinnan nousu alkoi kiihtyä tämän vuoden alusta lähtien ja kesäkuusta lähtien ruoka on kallistunut yli kymmenen prosenttia vuotta aiempaan verrattuna.
Ennen tätä vuotta ruoanhinta nousi hitaasti ja ajoittain jopa laski. Nyt nousua selittävät etenkin kallistuvat lannoitteet ja energia, joka vaikuttaa koko elintarvikeketjuun maataloudessa, ruokateollisuudessa ja kaupassa.
Nousun taustalla on Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa. Se sotki heikosta viime vuoden sadosta kärsineet maailman viljamarkkinat entistä perusteellisemmin. Ukrainan viljanviennin häiritseminen on johtanut paitsi viljan myös rehujen kallistumiseen, mikä puolestaan tarkoittaa nousupaineita liha- ja maitotuotteiden hintoihin.
PTT ennustaa, että tämän vuoden aikana ruoka kallistuu yksitoista prosenttia. Se tarkoittaa, että loppuvuoden kuluessa hintojen nousun pitäisi kiihtyä jopa 20 prosenttiin, sillä alkuvuonna hintojen nousu oli vasta muutamia prosentteja.
Jos ennuste koko vuoden hintakehityksestä toteutuu, vauhti olisi nopeinta sitten vuoden 1964. Edellisessä huipussa, vuonna 2008 ruoka kallistui ”vain” yhdeksän prosenttia.
Ruoan hinnalla on suuri vaikutus suomalaisten talouteen. Tänä vuonna keskimääräisen kotitalouden elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin käyttämä rahamäärä on noin 4900 euroa, siis keskimäärin vähän yli 400 euroa kuussa.
Suomi on taas tasolla, jolle päästiin 20 vuotta sitten
Kehittyneen talouden yhtenä merkkinä pidetään sitä, että ruoan osuus kaikista menoista on pieni. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ruoan osuus kulutusmenoista oli muutama vuosi sitten kuusi prosenttia, kun taas Nigeriassa se oli 59 prosenttia.
Suomessa ruoan osuus kulutusmenoista on ollut laskusuunnassa niin kauan kuin Tilastokeskus on asiaa selvittänyt eli lähes 50 vuotta.
Ruoan osuus oli 1980-luvun puoliväliin saakka yli 20 prosenttia. Sen jälkeen muutamien vuosien poikkeuksia lukuun ottamatta osuus on pienentynyt melko tasaisesti, mutta hidastuvasti.
Suomessa selvempi käänne kehityksessä tapahtui koronavuosina. Vuosina 2020–21 ruoan osuus menoista alkoi korostua kun tulot pienentyivät ja syöminen kotona yleistyi koulujen, työpaikkaruokailun ja ravintoloiden sijasta.
Tämä käänne näyttää jäävän pysyväksi.
Etenkin ruoan hintojen nousun takia tänä vuonna ruoan osuus suomalaisten kaikista kulutusmenoista pysyy viime vuoden tasolla, ennustaa Pellervon taloustutkimuksen ennustepäällikkö Janne Huovari.
Ensi vuonna osuus lähtee PTT:n mukaan jo pieneen kasvuun ja on ensi vuonna 12,3 prosenttia.
Tälle tasolle osuus putosi 2000-luvun alussa ja sen jälkeen se on liikkunut kahdentoista prosentin molemmin puolin. Alimmillaan osuus oli 11,4 prosenttia vuonna 2019.
Huovari muistuttaa, että nyt kotien ruokalaskua pienentää se, että koronan jälkeen syöminen koulujen ja työpaikkojen lounasravintoloissa on taas yleistynyt. Lisäksi ruuan kallistuminen saa kuluttajat hakemaan kaupasta edullisempia vaihtoehtoja.
Jos ruokalasku vie lompakosta entistä suuremman osan, muutos heijastuu koko talouteen.
– Se on jostain muusta pois. Samalla kallistuu aika paljon myös asuminen, josta lyhyellä aikavälillä on vaikea tinkiä. Kyllä se tarkoittaa että muuta kulutusta joudutaan vähentämään, Huovari sanoo.
Hän ennustaakin, että suomalaiset tulevat ainakin lykkäämään esimerkiksi auton hankintaa. Myös vaatteita tullaan ostamaan vähemmän.
Rahankäytön muutos näkyy jo tilastoissa siinä, että vähittäiskaupan myynti on laskenut tämän vuoden aikana.
Ylen MOT -toimitus selvitti miksi suomalainen ruokakauppa on takonut loistavaa tulosta samaan aikaan kun kuluttajat, viljelijät ja ruokateollisuus ovat kamppailleet kalliiden kustannusten kanssa.
Aiheesta voi keskustella lauantaihin 15.10. klo 23 saakka.