Lastentautiopin ja kokeellisen immunologian professori ja FVR - Suomen rokotetutkimuksen lääketieteellinen johtaja Mika Rämet tuli suomalaisille tunnetuksi yhtenä pandemia-ajan käytetyimmistä asiantuntijoista.
Silti Rämet on saanut välttyä satunnaisten vastaantulijoiden kommenteilta ja kysymyksiltä, eikä kansakunnan olohuoneista television kautta tuttua miestä ole juuri kaduilla tunnistettu.
– Eipä se ole juuri elämää tai arkea muuttanut. Kun on pipo syvällä päässä ja vieläpä maski kasvoilla, niin kohtuullisen rauhassa on saanut kulkea.
Globaalin pandemian vyöryttyä päälle pian kolme vuotta sitten immunologian asiantuntemukselle on ollut kysyntää.
Intensiivinen aika otti veronsa, kun ajatusta ei aina riittänyt työasioiden lisäksi arkisten seikkojen huomioimiseen. Tämän Rämet huomasi, kun poliisi pysäytti hänet pandemian aikana kahdesti samasta syystä: katsastus oli jäänyt suorittamatta.
– Kun hän kysyi mitä teen työkseni, niin avauduin poliisille. He tunnistivat minut ja rikemaksuhan siinä tuli ja se maksettiin, mutta he tuntuivat suhtautuvan ymmärtäväisesti.
Mika Rämet on Radio Suomen Sunnuntaivieraana 8.10. Kuuntele jakso Yle Areenalta tästä:
Sattuman seurauksena lääketieteelliselle uralle
Rämet sai hiljattain rokotetietouden edistämisestä Tampereen yliopiston yhteiskunnallisen vaikuttavuuden palkinnon. Vuonna 2021 kliinisen lääketutkimuksen ammattilaiset valitsivat hänet vuoden tutkijaksi.
Alun perin hänestä ei kuitenkaan pitänyt tulla lääkäriä, vaan yhteiskuntatieteilijä tai historioitsija. Pääasiallinen syy lääketieteen opintojen valitsemiseen oli se, että se mahdollisti jäämisen kotikaupunkiin Ouluun.
– Lääkiksessä opiskeltaessa kysyttiin miksi on hakeutunut alalle. Vastaukseni oli, että ”hyvä palkka ja yhteiskunnallinen status”. Päättelin, että pienryhmäni keskimäärin ei pitänyt vastausta oikeana, Rämet muistelee provosoivaksi tarkoitettua keskustelunavaustaan.
Erikoistumisalaksi valikoitui neonatologia eli vauvojen ja vastasyntyneiden hoito pitkälti Oulun yliopiston silloisen lastentautiopin professorin Mikko Hallmanin innoittamana.
Keskosten ja vakavasti sairaiden vastasyntyneiden hoitaminen on vaikuttanut merkittävästi hänen maailmankuvaansa.
– Kaikki eivät lähde samalta viivalta. Jos syntyy vaikeasti sairaana, niin haasteita on varmasti eri lailla kuin sillä, jonka elämä pääsee alkuun syntymästä asti normaalisti.
JFK näytti tietä immunologian pariin
Ihmisen puolustusmekanismien eli immunologian tutkimuksen pariin Rämetiä innoitti sama asia, joka ajoi USA:n presidenttinä 1960-luvulla toiminutta John F. Kennedyä.
– Kennedyllä oli kaksi päätavoitetta: päästä kuuhun ja löytää hoito RDS-tautiin eli keskosten hengitysvaikeusoireyhtymään.
Kuussa käytiin 1969, mutta RDS-oireyhtymä osoittautui vaikeammaksi tehtäväksi. 1980-luvulla professori Hallmanin johtamissa tutkimuksissa löydettiin keino ennenaikaisena syntyneille siihen asti useimmiten tappavan taudin hoitoon: keuhkorakkuloiden pintajännitystä alentava surfaktantti.
– Tämä on yksi isoimmista jutuista, mitä minun lastenlääkärin ja neonatologin vinkkelistä lääketieteessä on tapahtunut.
Keskostutkimuksen parissa Rämet kiinnostui keuhkojen puolustusmenetelmistä ja immunologian tutkimus vei hänet vuosiksi Bostoniin, Harvardin yliopistoon.
Erityisesti häntä on kiinnostanut synnynnäisen immuniteetin tutkiminen. Siinä tutkimusmallina on käytetty monille keittiöstä tuttua hyönteistä, banaanikärpästä.
– Banaanikärpäsillä on vain synnynnäinen immuniteetti, minkä vuoksi ne ovat soveltuneet hyvin sen puolen tutkimiseen. Synnynnäisen immuniteetin mekanismit ovat säilyneet hämmästyttävän hyvin banaanikärpäsistä ihmisiin.
Lukeminen kannattaa aina
Rämetin maailmankuvaan on vaikuttanut myös lapsuudesta asti jatkunut rakkaus sarjakuviin, erityisesti Lassiin ja Leeviin, Lucky Lukeen ja moniin muihin 70-luvulla syntyneille tuttuihin hahmoihin.
Oululaispojalle Karjasillan sivukirjasto oli tärkeä paikka. Vanhemmat ohjasivat tiedonhaluista poikaa tuonaikaisen netin, eli tietosanakirjojen pariin.
– Kirjallisuutta voi aika lailla varauksetta suositella kaikille, ja sitä kannattaa harrastaa monennäköistä syistä. Kun uppoutuu kirjallisuuteen, pystyy ymmärtämään toisenlaisia näkökantoja, joka olisi ihan paikallaan aina, Rämet sanoo.
Rämet ahmi toki myös Kolme etsivää -sarjan ja Agatha Christien dekkarijännärit.
Ansioituneeksi tutkijaksi ja palkituksi professoriksi päätyneen lukutoukan olisi voinut ajatella selvittävän kirjallisuuden murhamysteeritkin päättelykyvyllään helposti. Rämetin kohdalla oli kuitenkin toisin; kirjailija onnistui aina yllättämään.
– Viimeinen kirja oli Esirippu ja päätin, että nyt on pakko mennä oikein, kun olen niin paljon lukenut näitä kirjoja. Mutta ei – muistan pettymyksen siitä, että nyt on kaikki luettu, eikä kertaakaan oikein.
Voit keskustella jutusta Yle-tunnuksella. Keskustelu päättyy 10.10. kello 23.
Lue myös: