Tiktokissa parhaimmillaan 2,5 miljoonaa katselukertaa viikossa. Instagramissa 1,1 miljoonaa tavoitettua tiliä viikossa, satoja yksityisviestejä seuraajilta – Ville Merinen tietää, mikä nuoria mielenterveysaiheissa kiinnostaa.
Hän tekee lyhyitä videoita Tiktokiin ja Instagramiin mielenterveydestä ja -hyvinvoinnista. Suurin osa @terapeuttiville-tilin videoiden aiheista tulee yleisöltä.
– Ne vaikuttavat ehkä siltä, että olen suoraan suihkusta vetänyt sen kerralla purkkiin. Mutta takana on joskus viikonkin pohdinta sisällöstä.
Merinen valmistui psykoterapeutiksi vuonna 2015. Aluksi hän piti etenkin pelistriimeihin erikoistuneella Twitch-alustalla Terapeutti-nimistä kanavaa.
Viime syksynä suosio räjähti Tiktokissa.
– Huomasin heti, että palautteen määrä oli ihan älytön. Nyt tuntuu, että pystyn menemään tässä ihan mihin itse haluan.
Tänään maanantaina maailman mielenterveyspäivänä Merisen tekemä työ palkitaan MIELI Suomen Mielenterveys ry:n myöntämällä mielenterveyspalkinnolla. Palkintoperusteissa Meristä kiitetään vaikuttavasta ja asiantuntevasta työstä sosiaalisessa mediassa.
Tytöt etsivät tietoa, pojilla suurempi riski syrjäytyä
Nuorilla on nyt paljon asioita mielessä, Merinen arvioi.
– Viimeiset kaksi, kolme vuotta on itse asiassa ollut aika hurjaa menoa.
Nuorten henkistä hyvinvointia haastavat monet isot aiheet: ilmastoon liittyvät uhkakuvat, lähialueella käytävä hyökkäyssota, korona ja koulumaailman liian suuriksi paisuneet paineet.
Merisen ollessa lukiossa suurin tragedia oli 11. syyskuuta 2001 New Yorkissa tapahtunut terrori-isku.
– Muistan kuinka opettaja kokosi meidät istumaan pulpetteihin ja kertoi tapahtumista. Nykyään on paljon enemmän kaikkea.
Merinen sanoo, että nykyajan nuoret puhuvat ”hirveästi” mielenterveydestä ja ovat todella tietoisia asioista. Se on suuri muutos aiempaan.
Myös tietoa aiheesta on valtavasti tarjolla.
– Väittäisin, että Tiktokissa tulee semmoisia mielenterveysinfoiskuja vastaan, että niitä on vaikea löytää esimerkiksi lääkärikirjoista.
Tytöille on Ville Merisen mukaan tyypillisempää etsiä tietoa, sen sijaan pojille taas suurempi riski syrjäytyä ja jäädä kotiin.
– Ei nähdä ystäviä. On jotenkin semmoinen vähän sulkeutunut elämä. Sehän aiheuttaa paljon haasteita, koska ihminen tarvitsee kontakteja kuitenkin muutakin kuin vaan se, että pelaa vaikka jossain toisten kanssa, hän kuvaa.
Merisen mukaan nuorten miesten syrjäytymisvaarasta on puhuttu jo pitkään. Aiheesta on puhunut tasavallan presidenttikin.
– Sanoisin, että hyvinvointi on erittäin jakautunutta. On paljon tosi hyvinvoivia, aktiivisia ja sosiaalisia nuoria miehiä ja poikia, ja sitten on myös hyvin paljon heitä, ketkä ovat ihan toisessa päässä.
Koulumaailma vaatii liikaa
Kun Merinen parikymmentä vuotta sitten kävi Kuopiossa lukiota, oli sallittua ottaa lukio paljon rennommin. Moni ajatteli lukiota aikalisänä, hän muistelee.
– Oli niitäkin nuoria, jotka ajattelivat, että minusta tulee lääkäri. Mutta suuri osa oli, että onpas kivaa. Tässä voi nyt pari vuotta ottaa rennosti, sitten ehkä tiedän.
Tuolloin oli myös mahdollista ajautua, kuten Merinen. Hän löysi uransa melkein vahingossa, kun hänen äitinsä ja jo silloin elämässä mukana ollut puoliso kehottivat samalla viikolla Meristä hakemaan sairaanhoitajaksi.
– Nykyään kun nuori menee lukioon, pitäisi tyyliin ensimmäisen vuoden syksyllä tietää, haluaako olla lääkäri, arkkitehti vai sairaanhoitaja ja sen mukaan valita oppiaineet.
Tämän päivän lukio-opiskelua Merinen seuraa 17-vuotiaan tyttärensä kautta. Kun tytär pähkäilee lukiokurssien kanssa ja miettii, miten valinnat vaikuttavat tulevaisuuden työelämään, Meristä puistattaa.
– Näin mielenterveyden ammattilaisen korviin se kuulostaa liian vaativalta.
Nuoren Villen omassa mielessä oli lähinnä käynyt ura urheilutoimittajana.
– Kysymässä räkäpartaiselta Iivolta olympialaisten maalisuoran jälkeen, miltä nyt tuntuu? Se on muuten aika terapeuttinen kysymys, hän pohtii.
Ole saatavilla, mutta älä tuppaudu
Jos lähellä on tukea kaipaava nuori, Ville Merinen neuvoo aikuista olemaan saatavilla ja myös ilmaisemaan sen ääneen.
– ”Hei, minä olen olemassa, jos vaikka haluat olla kanssani, mennä leffaan tai jutella”. Se on mielestäni paras tyyli.
Tukea voi tarjota vaikka avun hakemiseen. On vain varottava liikaa tuputtamista: masentuneen mieli toimii Merisestä niin, että se torjuu kaiken tyrkyttämisen. Avun tarjoaminen voikin silloin vain ärsyttää ja väsyttää.
Ville Merisen mielestä hyviä kysymyksiä esitettäväksi ovat esimerkiksi mitä kuuluu? Haluatko lähteä syömään?
– Sitten voi jossain sopivassa välissä heittää, että miten menee tai jotain tämmöistä. Tosi normaalia ja painostamatonta puhetta.
Voit kommentoida juttua 11.10. kello 23:een saakka.
Juttua muokattu 10.10. kello 14.36: Korjattu virheellinen päivämäärämuotoilu Yhdysvaltojen terrori-iskuja käsittelevässä kohdassa.