Ysiluokkalaiset Eetu Roihas ja Ville Jylhä ovat juuri lukeneet Tuntemattoman sotilaan. Se meni yllättävän hyvin. Tarinassa oli yllättävän paljon samaa kuin nuortenkirjoissa: jännitystä ja pelkoakin.
– Luen vapaa-ajallakin, usein jotain fantasiaan liittyvää. Tykkään, jos on hyvä tarina. Esimerkiksi Soturikissat on sellainen, Roihas kertoo.
Roihas sanoo, että parhaimmillaan kirja vie toiseen maailmaan. Tylsyys katoaa.
Lukemista harrastaa yhä harvempi nuori, ja opettajan mukaan se näkyy koulussakin.
– Jotkut lukevat tosi mielellään ja paljon, eivätkä säikähdä monisatasivuistakaan kirjaa. Osan on vaikea keskittyä lukemiseen, sanoo Tervakosken yhteiskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Milena Komulainen.
– Vaikka taito on olemassa, lukukokemuksia saattaa olla vähän. Ajatus karkaa muualle, kirjasta on hankala saada selkoa tai päästä sisälle sen maailmaan, Komulainen jatkaa.
Selkokirjoilla tarinan maailmaan
Janakkalan Tervakoskella lukuintoa on lähdetty etsimään eri keinoin. Komulainen on tuonut luokkaan pinon selkokirjoja ja etsinyt Yle Areenasta äänikirjoja kuunneltavaksi. Tulossa on vielä laiskanlinna ja ehkä jalkalamppu, sillä fiiliskin on tärkeä.
– Jotta oppilaille tulisi tunne, että lukeminen on ihanaa, hän nauraa.
Heikommin lukevat voivat tarttua selkokirjaan. Lauseet ovat lyhyempiä, taitto väljä ja henkilöitä voi olla rajattu määrä.
– On hirveän tärkeää, että on olemassa selkokirjoja, äänikirjoja ja muita vaihtoehtoja, ettei kenellekään tule seinä vastaan. Kaikki voivat osallistua yhteiseen tarinaan eri keinoin, Komulainen pohtii.
Lukemisen jälkeen keskustellaan. Komulaisen mielestä on tärkeää, että myös selkotekstien lukijat ovat mukana samassa tarinassa. Syntyy lukeva yhteisö.
On hirveän tärkeää, että on olemassa selkokirjoja, äänikirjoja ja muita vaihtoehtoja, ettei kenellekään tule seinä vastaan. Kaikki voivat osallistua yhteiseen tarinaan.
Milena Komulainen
Oppilaiden selkosuosikkeja ovat esimerkiksi Sherlock Holmes -klassikko Baskervillen koira tai Magdalena Hain Haiseva käsi ja muita kauheita tarinoita.
Molemmissa on musta kansi. Luettavalta Komulainen toivoo jonkinlaista katu-uskottavuutta. Liian lällyyn kirjaan ei tartu kukaan.
Lasten ja nuorten selkokirjoja ilmestyy suomeksi yhä enemmän. Ne mahdollistavat lukukokemuksen niillekin, jotka eivät pysty tarttumaan tavalliseen kirjaan.
Tänä vuonna on ilmestynyt seitsemän selkotunnuksella varustettua nuorten kirjaa. Lisääkin tarvittaisiin, sanoo Selkokeskuksen asiantuntija Ella Airaksinen.
– Seitsemän on pieni määrä, kun ajattelee miten monella on heikko lukutaito.
Viime aikoina kirjoihin on tehty enemmän selkomukautuksia kuin uusia kirjoja, jotka on kirjoitettu suoraan selkokielellä. Tänä vuonna ilmestyneistä selkokielisistä kuusi on mukautuksia. On muun muassa nuorten klassikoita, joissa pohditaan kasvamista ja ihmissuhteita.
– Nykykirjallisuuden puolelta on mukautettu fantasiaa ja kauhua, joita opettajat ja kirjastojen työntekijät ovat toivoneet. Erityisen ajankohtainen on Emmi Itärannan Teemestarin kirja. Se puhuttelee dystopia-aiheellaan. Kirjasta on juuri tehty elokuvakin.
Airaksinen toivoo, että nuorille tehtäisiin myös suoraan selkokielellä kirjoitettuja kirjoja. Niitä on tänä vuonna ilmestynyt vain yksi: kauhua, scifiä ja fantasiaa sisältävä novellikokoelma Aarre.
Lukemisen kokemukset tärkeimpiä
Milena Komulainen uskoo, että monella lukemishaasteen takana on pieni määrä kokemuksia. On luettu pieniä pätkiä silloin tällöin.
Hän haluaa järjestää lisää lukukokemuksia, jotta kaikki voivat osallistua yhteiseen tarinaan.
– Tartumme erilaisiin kirjoihin, luemme ja keskustelemme. Teemme esimerkiksi henkilöistä henkilögallerian. Alakoulussa teimme pulpettien alle lukumajoja, joissa luettiin otsalamput päässä.
Lukeminen on muutakin kuin kirjojen lukua
Myös opetusneuvos Minna Harmanen korostaa lukemisen kokemuksien merkitystä.
– Aika usein perussyy yläkoulun ja lukionkin näkökulmasta on, että harjaantuminen ja lukusujuvuuden kehittyminen on saattanut viivästyä. Usein se johtuu siitä, että pitkien tekstien lukemista on ollut vähän matkan varrella.
Lukemista on monenlaista, ja lukemaan opitaan myös muissa oppiaineissa. Puhutaan monilukutaidosta.
Lukusujuvuutta ja lukutaitoa voi kehittää. Lukutaidon paraneminen helpottaa oppimista.
On tärkeää nähdä lukemisen kytkös arkeen. Ei lueta lukemisen takia, vaan siksi, että ymmärretään asioita, nähdään maailmasta eri puolia ja osataan täyttää vaikka Kelan lomake.
Koko koulun lukee
Eetu Roihas kertoo olevansa kavereistaan ainoa, joka lukee vapaallakin.
– En ainakaan pojista tunne ketään, joka lukisi. Kyllä kaverit vähän aina kyseenalaistaa, että miten jaksan lukea vapaallakin.
Noin kerran kuussa Tervakosken yhteiskoulussa on tunti, jolloin koko koulun kaikki oppilaat lukevat samaan aikaan. Mukaan voi ottaa oman kirjan.
Roihas ottaa ehkä Soturikissat, ehkä jonkun muun. Sellaisen, jossa tarina vie mukanaan toiseen maailmaan.
Se on hänestä se lukemisen juttu.
Lue myös:
Viro otti mallia Suomen kouluista, ja oppilaat menestyvät nyt paremmin
Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella torstaihin 13.10.2022 klo 23:een saakka.